19.9.2009

Huh mikä päivä!


Tänään kävimme kaupassa.
Koko poppoo.
Minä piipahdin lastenputiikkiin hetkeksi.
Muut jäivät läheiseen puistoon.
Pian mies tuli hengästyen ilmoittamaan:
"nyt lähdemme Tammisaareen päivystykseen,
prinsessa kaatui ja käsi varmasti murtunut."

Voi ei!
Itku meinasi multa päästä.
Ei tätä nyt vielä...
Kyllä, käsi on murtunut.
Vielä kahdesta kohtaa.
Kipsattu sormista olkapäähän asti.
Seuraavat 4-6viikkoa pidetään.
Viikon päästä katsotaan miten alkanut luutumaan.
Uusi arvio ortopedin kanssa tuolloin.
Meidän lauantai ei sitten mennyt ihan putkeen.
Eikä mene seuraava kuukausikaan.
Tyttö ei voi ajaa pyörää koulusta kotiin ja kävelymatka on pitkä.
Ehkä saa luvan sit vaan istua tuplarattaissa.
En keksi muutakaan ratkaisua miten saada lapsi takaisin kotiin koulusta.
Itkua on väännetty jo moneen otteeseen.
Miten ikävää vaan istua välitunnit.
Ei pääse telinevoikkaan eikä uimaan.
Itkettää koko ajan.
Tuntuu raskaalta katsoa toisen surua.
Käteen koskee. Lääkitsen häntä.
Silitän hiuksia ja pyyhin kyyneleitä.
Kyllä se tästä.
(Vähän itsekin arvellen että niinköhän...)

Kuva netistä.

26 kommenttia:

  1. Voi toista, miten surullista. :( Toivottavasti kipu hellittää pian ja lääkkeet auttaa. En osaa mitään sanoa, voin VAIN kuvitella. ♥


    Meillä ei saa kouluun kulkea pyörällä vielä ykkösellä. Kakkosen syksyllä on parin viikon liikennekoulu mistä saa sitten pyöräilykortin. Teillä koulumatka on ilmeisesti himpun vajaa 3km suunta, kun taxi ei tule kyseeseen. Ei teidän lähellä asuisi koulukaveria jonka vanhemmat voisi auttaa kuljetuksessa?

    VastaaPoista
  2. Voi harmi! Mutta onneksi lasten luut luutuvat nopeasti ja hyvin, pian neiti on taas entisensä.

    VastaaPoista
  3. Voi ressukkaa, kaikkea sitä voikin sattua : ( Paranemista sinne!

    VastaaPoista
  4. VOI EI! Ja voi pientä :( Itku meinaa itseltäkin tulla pelkästä ajatuksesta vaikkei oma lapsi olekaan kyseessä. Voimia sinne!
    -Moona-

    VastaaPoista
  5. Paranemisia teille! Mulla oli 8-vuotiaana jalka kuus viikkoa kipsissä. Mut kuljetti kouluun äiti pyörän tarakalla. Nykyään on mahdollista varmaan saada koulukyytiapuakin. Jotain kivaakin tuosta kipsistä seurasi... Koulussa sai lähteä aikaisemmin ruokatunnille ja valita avustajan luokkakavereista ja kavereita riitti ja tietysti kaikki halusi piirtää tuohon kipsiin ennen kuin se otettiin pois. Omituisimmin suhtautui liikunnanopettaja, joka antoi liikunnasta kutosen, kun kipsi jalassa en voinut osallistua telinevoimisteluun:)

    VastaaPoista
  6. Oi ei :( Paranemisia Prinsessalle <3 (...jos edes hiukan toisi lohtua vaikka nyt tuntuukin surulliselta?!)

    VastaaPoista
  7. Voi miten kurjaa:( Jaksamista pienelle ja koko perheelle!!

    VastaaPoista
  8. Voi ei! Siis kamalan huono tuuri :(( Kuinka monesti ne kaatuvatkaan ja mitään ei satu. Varmasti oli sitten 2 tai 6 viikkoa, tuntuu se lapsesta ikuisuudelta... Tsemppiä!
    Ps. olisiko tässä sauma vaikka opetella maalaamaan akvarelleja varpailla?

    VastaaPoista
  9. Voi surkeus..miten siinä noin kävi???

    Paranemisia reippaalle neitokaiselle ja voimia myös äidille tukemiseen!

    VastaaPoista
  10. voi miten kurjaa!! :(

    kamalasti täältä paranemisajatuksia siihen suuntaan.

    VastaaPoista
  11. Voi pientä prinsessaa! Koittakaa saada arki sujumaan kipsin kanssa. Ei ole aina ihan helppoa...

    VastaaPoista
  12. No voi...meillä kävi samoin pojan kanssa vuosi sitten. Urheilukentällä kaatui ja käsi kahdesta kohtaa murteelle. Voi sitä surua kun ei päässyt liikuntatunneilla tekemään mitään! Se runsas kuukausi oli aluksi rankkaa aikaa mutta kyllä se sitten rauhoittui ja käsi kuitenkin parantui. Onneksi meidän tapauksessamme saimme taksikyydin kouluun kun pyörällä ajo ei onnistunut. Onko siellä mahdollista?
    -satu

    VastaaPoista
  13. voih :( paranemisia ja voimia!!

    -mirka-

    VastaaPoista
  14. Voi että, kuulostaa kamalalta! Paranemisia!

    VastaaPoista
  15. Voi itku :( Toivottovasti kipu hellittää pian. Onneksi lapset on mukautuvaisia ja kohta on jo monet konstit käytössä korvaamassa kipsattua kättä :) Jaksamista!

    VastaaPoista
  16. Reipasta paranemista tytölle. Lohdutusta murheeseen.

    Meilläpäin saa taksikyydin lapselle jos käynyt haaveri. Eihän tuo kipsi kävelyä estä, mutta miten pitää reppua selässä? Miten sen saa sinne edes ilman apua. Kysele taksin mahdollisuutta. Vaatii koulutoimistosta todistuksen. Saakohan sitä jos toinen vanhemmista kotona.

    VastaaPoista
  17. Voi pientä! :( Pikaisia paranemisia tyttöselle! Toivottavasti joku järjestely löytyy koulukyyteihin! Mitäs vakuutus sanoo tuosta? Olisiko sieltä mitään mahdollisuutta saada apua esim. taksikuluihin?

    VastaaPoista
  18. Paranemista täältäkin.
    Nopeasti aika menee! Meillä oli vähän vastaava tilanne keväällä ennen vappua kun poika tippui koulussa kiipeilytelineestä ja koko käsivarsi meni poikki. Käsi jouduttiin leikkaamaan ja sinne laitettiin raudat. Nyt muistona on vain leikkausarvet ja käsi toimii normaalisti vaikka keväällä pelotti ettei niin käykään.
    Poika ajeli parin kuukauden tauon jälkeen ihan innoissaan pyörällä ja juoksi ym parin kuukauden edestä. Nyt 5kk päästä aika tuntui menneen tosi nopeasti.

    VastaaPoista
  19. Voi ei :( Puhalluksia sinne pipin suuntaan!

    VastaaPoista
  20. Lohtua prinsessalle täältäkin!!
    Nyt tuntuu kurjalta, nopeasti varmaan tottuu kipsin kanssa touhuamaan. Harmi tietysti tuo uiminen ja jumppa, keksitte varmasti muuta kivaa tilalle.

    Viime talvena meidän eskarilainen oli samassa jamassa kuusi viikkoa, ihan kivasti siitä selvisi. Ainoa hankaluus oli tarpeeksi ison talvitakin löytyminen, kulkikin isoveljensä takki päällä.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  21. Voi itku sentään! Pienen kipua ja pahaa mieltä on kamala katsoa vierestä, mutta onneksi lapsilla on taito sopeutua tilanteeseen melko nopeasti.

    Heti kun kipu tasoittuu (sattuu itseenkin kun edes ajattelee miten kipeää se ottaa) alkaa toivottavasti mielikin paranemaan.

    Yhdelläkin kädellä tekee monenlaista, paranemishalauksia siis Prinsessalle :)

    VastaaPoista
  22. Voi prinsessaa. Aika kipsin kanssa tuntuu taatusti pitkältä. Toivottavasti kivut talttuvat nopeasti ja saatte koulukyydinkin jotenkin järjestymään. Paranemista sinne !!!

    VastaaPoista
  23. Kiitos kaikille lohdutuksesta!
    Nyt menee jo vähän paremmin. Särkylääkettä tasaisesti kun ottaa niin hymykin irtoaa aina välillä.
    Uskomattoman paljon sitä kättä särkeekin. Ainakin kolmesti päivässä ottaa vahvaa lääkettä. Se helpottaa, onneksi!
    Huomisen pidämme hänet kotona. Mies selvitteleen opettajan kanssa käytäntöhommat ja kyyditykset.
    Eiköhän se tästä jotenkin suttaannu.

    VastaaPoista
  24. Freyalle pusuja ja haleja Tenholasta! Ja vaatikaa se taksikyyti!!! Jos olisin vielä siellä töissä voisin Freyan ajaa mut nyt ei ihan onnistu :(

    VastaaPoista
  25. Ompa kurjaa. Jaksamista ja voimia koko perheelle!
    Ja samaistun täysin tuohon äidin tuskaan ja avuttomuuden tunteeseen, kun ei voi toisen pienen surua helpottaa.
    Pitää vain olla läsnä. Pitä sylissä ja kuunnella. Lohduttaa ja suukottaa. Kertoa että kaikki järjestyy kyllä..

    VastaaPoista
  26. Kurjuuksien kurjuus...

    Paranemista ja voimia prinsessalle ja koko perheelle!

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.