2.5.2016

Crocsit juhliin?




Kyllä, kuulit oikein. 
Käytin sanaa juhlat ja Crocsit samassa lauseessa. 
Ei kyllä heti tulis mieleen laittaa Crocseja juhliin, mutta nämä kiilakorkoiset nahkaiset ihanuudet laitan kevätjuhliin päälleni. 
Ovat hyvät jalassa ja hyvin naiselliset. 





Ihana pallolinen Ralph Lauren mekkoni sai arvoisensa laukun kirpparilta. 
Nahkainen Mateko on tehty Suomessa ja maksoi kokonaisen euron. 
Joskus vain onnistaa!

Punaiset huulet ja hiukset vielä kiharalle, niin on kevätjuhlien look valmis.

Minkäslaiset asusuunnitelmat sinulla on?


16.3.2016

Kevääksi





Kökkökuvilla mennään edelleen. Heh. 
Löysin itselleni todella kivan klassisen kevättakin ja mekon Lindexiltä. 
Takkia löytyy myös oranssina, mutta päädyin siniseen klassisuuden ja käytännöllisyyden vuoksi. 
Sopii useamman asun kanssa tuo väri. 
Itselläni on takki kokoa XL ja siinä on kivasti tilaa. Tykkään kun kuromalla nyörejä tulee takkiin hiukan kellomainen helma siten. 

Mitäs tykkäät?

4.3.2016

Perjantaina



Kun fillis oli vähemmän iloinen, päätin piristää itseäni. 
Nätisti hiukset, meikki ja kiva asu toimii aina nopeana mielen nostattajana. 
Kannattaa oikeasti kokeilla, vaikka olisit yksin kotona!
Minulla oli treffit kahvilassa, niin oli myös syytä hiukan panostaa. :)


Mekko Nosh koko L
Neuletakki Gina Tricot koko xl
Leggarit Lidl koko L


Kiinnostaako asupostaukset teitä?

Ps. Kuvassa kauniin pommisisustuksen tarjosi tyttäreni. :)

1.3.2016

Kadonnut vuosi?




Siitä on nyt vuosi, kun muutin Tammisaareen. 
Vuosi, kun olen ollut omillani lasten kanssa.
Vuosi, kun blogini on ollut pääosin hiljaa, kellunut perässä. 
Mihin vuosi katosi?

Minulle tuli vuosi lisää ikää. 
Esikoinen aloitti jo yläasteen. 
Minä rakastuin ja erosin jälleen. 

Vuodessa olen laihtunut, pienentynyt, kasvattanut todella pitkäksi hiukset. 
Punaan nykyään huuleni ja lakkaan kynteni.
Minä uin ja kävelen. 

Mutta minä edelleen kellun vuosi myöhemmin. 
Mihin elämä vie, mitä se tuo?
Jokainen päivä on hyvin samanlainen yksin lasten kanssa, mutta silti erilainen. 
Minä olen erilainen. 
Tunnen olevani yksin, vapaa mutta surullisen onnellinen. 
Voiko niin edes sanoa?
Olla surullinen, mutta samalla onnellinen.
Mutta sitä nyt olen. 

13.2.2016

Kazuri, never say never!




Siitä on 15 vuotta, kun viimeksi käytin korviksia. Se oli häissäni. 
Sitten ei oo korut kiinnostaneet. 
Tänään löysin Popanasta Tammisaaresta täydelliset korvikset. 
Ihastuin niiden yksinkertaisuuteen, taitavaan käsityöhön ja väriin. 
Ne ovat aivan minä!
Ihme ja kumma, menivät rei'istä läpi vielä 15 vuoden jälkeenkin. 
Maanantaina ostamaan mintun väriset. 
Kazuri on uusi merkki minulle ja tulee Keniassa naisten työtä. 
Alusta loppuun minun tyyliset. 



30.1.2016

Pitkästä aikaa...





Hei!

Aikaa on kulunut muutama kuukausi edellisestä postauksesta.
Olen edelleen hiukan hukassa minäni kanssa koskien blogiani.
En ole tästä ottanut stressiä, vain antanut tämän kellua ihan rauhassa.

Täällä minä olen.
Tammisaaressa lasteni kanssa.
Rakastan kotiani.

Erosimme uuden rakkauden kanssa.
Aina vain kaikki ei mene, kuin haluaisi.
Harvemmin itseasiassa.
Olemme edelleen ystäviä ja tekemisissä.

Ei ole helppoa luoda uutta suhdetta kolmen lapsen kera.
Tai tämän vaikean sairauden kanssa.
Tähän elämään astuminen ei ole, eikä tule olemaan kenellekään helppoa.

Itse olen tässä vuoden aikana ymmärtänyt, että jokaisella kohtaamisella on merkitys.
Ei kukaan tule elämäämme sattumalta.
Aina se kohtaaminen ei ole juuri sitä mitä kuvittelee ja merkityksen tajuaa joskus vasta paljon myöhemmin.
Itse olen oppinut jokaisesta lyhyestäkin suhteesta paljon itsestäni
Kuka minä olen nyt 35-vuotiaana, kolmen lapsen äitinä, 16 vuoden suhteen jälkeen.
Ajattelen niin, että kaikki tämä vain kasvattaa minua ja joku päivä kohtaan "sen oikean", sen jonka kanssa toivottavasti saan vanheta.
Siihen asti nautin elämästä ja otan asiat niin kuin ne tulee.
Liikaa ei voi suunnitella.
Liikaa ei voi toivoa, mutta unelmoida pitää!

Ehkä minä alan kirjoittaa teille ajatuksiani millaista tämä elämä on yksin lasten kanssa.
Millaista nettitreffailu tai ylipäätään treffailu on.
Koska sitä vaihetta nyt elän.
On treffailu hauskaa, mutta välillä siihenkin kyllästyy.
Sitten tuleekin vastaan mielenkiintoinen ihminen ja kiinnostus herää...ei sitä koskaan tiedä.
Hiljaa hyvää tulee.

Oletko sinä vielä siellä?

Ps. Ja anteeksi tämä hiljaiseloni. Yritän alkaa todella aktivoitumaan ja jatkaa kirjoittelua.


4.11.2015

Rakkaus eron jälkeen?





Moni miettii eron jälkeen, että milloin on "sopivaa" alkaa tapailla uusia.
Entä milloin seurustella?
Milloin lapset voivat tavata tämän henkilön?
Miten läheiset suhtautuu?

Kun oikeasti pitää miettiä MITÄ SINÄ HALUAT JA TUNNET?
Muiden mielipiteillä ei ole tässä kohtaa mitään merkitystä.
Ei ole olemassa mitään protokollaa siihen missä vaiheessa voi treffailla saati sitten seurustella.

Minäkin sain hassuja ohjeita sen jälkeen kun kerroin että eroamme.
Yksi neuvoi että 2-3vuotta eron virallistamisen jälkeen on sopivaa aloittaa uusi vakavampi suhde.
Kolme vuotta!!!!???

Miten kukaan voi tietää milloin pari on päättänyt erota.
Miten kauan eroa on käsitelty sydämessä yksin, saati sitten kaksin seinien sisällä.
Mistä alkaen se "odotusaika" sitten pitäisi laskea?
Ei mistään jos minulta kysytään.

Yksi tarvitsee  toista ihmistä fyysisesti toinen henkisesti ja yksi molempien vuoksi.
Kun taas joku haluaa olla yksin pitkän aikaa.
Kaikki vaihtoehdot ovat oikeita, kun tekee niin mikä itsestä sydämessä tuntuu hyvälle.

Meni oma aikansa, että ymmärsin miten olin vuosia jo ollut onneton.
Miten me molemmat olimme.
Se päivä kun tajusin, että olen onnellinen erosta oli vapauttava.
Kun ymmärsin, miten hyvä asia se oli meille molemmille ja että jatkoimme elämää ystävinä.
Edessä oli treffailun aloittaminen 16 vuoden jälkeen.
Voit arvata miten hoomoilasena olin sen asian äärellä alkuun...

Minä aloin treffailemaan viime keväänä.
Nettitreffailusta voisi kirjoittaa oikeasti ihan kirjankin, miten hullua ja myös hauskaa se on.
Kaikkea sinne mahtuu.
Monet naurut olen saanut viestejä lukiessani. 

Itse en koskaan antanut treffikumppanien tavata lapsiani. 
Halusin, että suhteessa on jotain vakavampaa, ennenkuin lapset tulevat osaksi sitä. 
Se oli minun valintani ja koin sen oikeaksi meille.

Treffailua kesti oman aikansa.
Tuona aikana opin paljon itsestäni naisena. Kuka olen nyt ja mitä haluan. 
Enhän minä ollut ikinä aikuisena edes käynyt treffeillä!
Oli avartavaa tavata uusia ihmisiä. 
Ei treffailu ole pelottavaa kun siihen suhtautuu rennosti ilman suurempia odotuksia.

TO BE CONTINUED