Haaveilen koko perheen lomasta jossain lämpimässä.
Olisi sinistä vettä, lämmin ja vain uisimme, käveltäis rannalla ja syötäis jäätelöä.
Olisimme yhdessä ilman mitään murheita, vaan nauttisimme toistemme seurasta kun lämpö hellii kroppaa.
En haaveile enää yrittämisestä, en neljännestä lapsesta, enkä edes valmiiksi remontoidusta talosta.
Huomaan haaveilevani niin paljon vähemmän kuin ennen...
Jokainen tarvitsee haaveita.
Kun haaveilee voi tietää mitä todella haluaa ja lopulta voi sen saavuttaa.
Ongelmana vain on usein se, että haluamme jotain todella epäolennaista tai jotain sellaista mikä ei ole mahdollista.
Kuten minä en voisi tulla terveeksi.
En voi muuttaa geenivirheitä...ellei joku tiedemies keksi keinoa.
Sitten se onkin taas ehkä mahdollista.
Haaveet pitää meidät koossa, iloisina ja elämänhaluisina.
On tärkeää nauttia elämästä tässä ja nyt, mutta haaveet ovat tärkeitä.
Minä haluan hyvän olon tässä ruumiissa, mikä minulla on.
Se on mahdollista saavuttaa.
Mistä sinä haaveilet?
En muista kenen ovat sanat: Jos ihmisellä ei ole haaveita, hänellä ei ole enää mitään...:)
VastaaPoistaJuuri niin! Huomaan et nyt haaveilu on vähentynyt kun tajuaa ettei voi tehdä asioita samalla tavalla kuin ennen. Mutta haaveilen. Me ollaan lasten kans päätetty että yhteinen rantaloma tapahtuu ensi vuonna. Pitää säästää yhdessä niin haave voi toteutua. Haaveita pitää olla!
PoistaMinulla on suuria haaveita ja juurikin aikalailla juuri niitä mistä sinä et enää haaveile + muutama muu haave.
VastaaPoistaOma kotitalo maalla, oma pieni putiikki ja lomamatka (se ei koskaan vietetty häämatka ehkä).
Mun haaveet muuttuu varmasti kun tämä pahin jakso on ohi. Ihania haaveita sulla!!!
PoistaEttä mies työllistyisi Suomeen. Ja meidän arki normalisoituisi.
VastaaPoistaSe on tosi hyvä haave!!!!
PoistaMä haaveilen, että osaisin ottaa elämän löysemmin rantein. Etten yrittäis tehdä kaikkea yhtäaikaa. Vaan nauttisin kaikista kivoista asioista mitkä tapahtuu juuri nyt. En yrittäis olla liian täydellinen vaan armahtaisin itseäni ja tekemisiäni.
VastaaPoistaOn vaikeaa antaa itselleen aikaa. Sitä helpommin hemmottelee läheisiään kuin itseään.
PoistaJa jos jostain ihan konkreettisesta haaveilen, niin haaveilen omasta pienestä autosta ja sitä, että voisin ostaa anopille kodin joka olisi remontoitu ja jossa hänen olisi kiva asustaa vanhuusvuotensa
VastaaPoistaHaaveilu on kyllä ihanaa! Miten sitä ilman jaksaiskaan. :) Mä haaveilen että tapaan prinssin, muutan rintamamiestaloon jota saan sisustaa retro-otteella. Siellä mä tekisin vapaa-aikanani kierrätysmateriaaleista askarteluja ja käsitöitä. Siellä olisi pieni puoti sekä työhuone. Välillä siellä järjestettäis päivän tai kahden kursseja, joissa pienellä porukalla puuhattaisiin kädentaitojen parissa. Pihassa olis kesäkeittiö. Koira ainakin, ehkä muutama kanakin. Semmosta onnellista ja rauhallista elämää.
VastaaPoistaIhania haaveita!!!! Varmasti ne voivat kaikki toteutua kun elää haaveensa todeksi.
PoistaHaaveilen että Pääsisin johonkin ulkomaille (vaikka ruotsiin) P:n kanssa viettämään 10-vuotis hääpäivää marraskuussa, mutta taitaa jäädäkin haaveksi. Ja haaveilen P:n lapsuuden kodista ja sen sisutamisesta, sekä ystävistä siellä kylässä.
VastaaPoistaToivottavasti pääsette matkalle. Meilläkin on vielä 10v hääpäivä juhlimatta...ja siitä on kohta 3v. ehkä 15v hääpäivänä sitten.
PoistaHaaveita ja unelmia - niitä on oltava, että jaksaa. Tsemppiä sinulle!
VastaaPoista