28.2.2013

Hei!

Minä pulleroinen mietin täällä taas pienentymistä, kuten viime aikoina aika moni muukin.
Takana on vuosi itsensä rakastamista, uuden oppimista, tunteiden kanssa painimista.
Olen oppinut vuodessa rakastamaan enemmän itseäni tälläisenä kuin olen.
Mitä enemmän välitän itsestäni, sitä paremmin pystyn pienentymään.
En ole laihtunut hurjasti, vain alle 10kg koko vuoden aikana.
Vyötäröstä lähti se -12cm ja siinä se on pysynyt.
Nyt tarkoitus tsempata itseä jatkamaan seuraava vuosi seuraavan etapin parissa.

On kiva katsoa vanhoja kuvia ja huomata mitkä vaatteet ovat jo liian isoja.
Mun turkoosi lempparihuppari on hassun lörö päällä. Olisi aika ostaa uusi lemppari huppari...
On ollut kiva kaivaa kaapista vanhoja vaatteita, mitkä eivät mahtuneet päälle ja sopivat taas.
Sitä helposti unohtaa saavutuksensa.
Jos vuodessa pienenee n. sentin joka kuukausi ei sitä meinaa itse huomata. Siis saavutustaan.
Siihen tottuu, samalla lailla kuin lihomiseenkin.
Mutta olen opetellut onnittelemaan itseäni.

Olen aloittanut joogan.
Ihan kotona vain hyvän ohjelman parissa.
Nautin siitä, miten selkäranka ruksuu ja niska aukeaa.
Rakastan sitä tunnetta, mikä tulee joogan jälkeen.
Seuraavana päivänä olen niin kipeä, mutta se kuuluu mun elämääni.
Kipu siis, aina jossain muodossa.
Mutta jooga tulee auttamaan varmasti myös kivussa.

Vedenjuonti on taas unohtunut ja koitan muistuttaa itseäni tästä.
Ajattelin laittaa keittiöön lapun oveen muistuttamaan vedestä.
Se 2-3litraa kun pitäisi saada juotua joka päivä.
Se onkin nyt tulevien viikkojen teema, juoda vettä.
Katsotaan mikä on sitten teemana parin viikon päästä.

Mites muilla sujuu oman kropan rakastaminen?

12 kommenttia:

  1. Tuohan on jo ihan mahtava pudotus, tyytyväinen saat olla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tuo ole kuin alku kun pudotettavaa on aika paljon...mutta alku tämäkin. =)

      Poista
  2. Onnittelut hienosta pienentymisestä !!! Mä alotin vuosi sitten saman projektin ja kaikkiin mahdollisiin tekosyihin vedoten sehän lopahti ensi metreillä ;) No alotin nyt vuoden alusta uudelleen, ja nyt ollaan vielä hyvällä fiiliksellä...no tällä viikolla on ollu kaikenlaiset mieliteot kiusana ja vähän oon lipsunukin...nyt oon kuitenki oppinu olemaa itelleni armollisempi ja tää projekti ei kaadu pieniin kompastuksiin ! 4 kiloa on painoa vähemmän kun kaksi kuukautta sitten ;D Kiva kun kirjoitit aiheesta, tuli kivasti lisä tsemppiä, sitä toivottelen sinullekin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahti saavutus! Onnea! Mulla lähti se eka 5kg kolmessa kuukaudessa, mutta sitten menikin seuraavien kilojen tiputtamiseen kauan. Mutta en ole laihduttanut päivääkään, siksi hidas tahti. Opettelen kuuntelemaan itseäni ja olen armollinen. Nyt taas tsemppi päällä ja sain inspiraatiota jatkaa kun luin muiden onnistuisia. Siksi halusin jakaa ajatuksiani.
      Tsemppiä sullekin! Kirjoittelen taas aiheesta vähän lisää jos saavutuksia tulee. =) Kohta koiran kanssa pimeyteen lenkille.

      Poista
  3. Hienoa tuo 10 kg pudotus, hitaasti hyvä tulee ja kroppa ja mielikin ehtii mukaan pienentymiseen. Ja mikä tärkeintä, olet pitänyt sen 10 kg poissa. Tsemppiä jatkoon ja kiitos itsellesi tsempeistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ihan kymppiä olen jäi vajaaksi. Taitaa olla 8.5kg mut vyötäröstä lähti paremmin. Kohta se kymppi täysin rikki. On ollut ilo huomata etten ole lihonut takaisin. Jotain tärkeää siis on päässäni muutunut. Muutos lähtee ainakin minulta ajatuksista. Niitä kum oppii hallitsemaan on helpompi muuttaa muutakin itsessä. Pitkä matka ja jos haluan tavoitteeseen tarkoittaa se jossain vaiheessa tiukkaa diettiä mut ei nyt. Hidas tahti sopii nyt elämääni.

      Poista
  4. Ole ylpeä itsestäsi ja saavutuksestasi:)
    Ja eikös se rauhalliseen tahtiin painonpudostus ja elintapojen muutos ole paljon tehokkaampaa ja pysyvämpää pitkässä juoksussa verrattuna pikadieetteihin?
    Ja tuosta kivusta, sitä kun onneksi on niin monenlaista.. Esim. saatanalliset hermosäryt eivät ole itselle ollenkaan vieraita(onneksi ovat menneen talven lumia), joten liikunnalla saavutettua lihasjomotusta osaa todella arvostaa, se on ihanaa!
    Voimia ja ilon hetkiä elämääsi:)

    Itsellä tuo painonpudotus on nyt hyllytetty hetkellisesti, kun aloin vauvaa odottamaan:) Siihen liittyen aloitin äitiysjoogan, joka on koiran kanssa lenkkeilyn lisäksi juuri sitä, mitä tarvitsen, ihanaa!
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lihasjimotus on ok. Mun sairaus aiheuttaa kipua nivelissä ja lihaksissa ja raju liikunta pahentaa sitä ja jäykistää. Vaikea selittää mut mun kävely ym huononee heti jos esim remppailen enemmän ym. Jooga on sopivaa vaik sekin aiheuttaa kipua. Nyt tajuan miksi nuorena ringeten pelaajana olin niin kipeä aina siis kroppaa särki mut treenasin vaan. Nyt tajuan mistä on kyse. Asiasta joskus enemmän.

      Poista
  5. Upea saavutus! Hienoa :) Raskauksien jälkeen olen pikkuhiljaa alkanut hyväksymään kroppani sellaisena kuin se on. Tottakai välillä yritän kiinteyttää sitä, mutta ei se paha näinkään ole. Olen kuullut paljon hyvää joogasta ehkäpä voisi itsekkin sitä kokeilla. Viimeaikoina olen tykästynyt zumbailemaan kun saan niin paljon energiaa tanssimisesta ja jos oikein kunnon rääkin haluaa niin sitten vedetään Gillian Andersonin 30 day shred. Veden juonti tuntuu aina olevan yhtä hankalaa :/ Taidanpa minäkin tarvita oikein iiiiison kyltin siitä muistuttamaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kokeilin zumbaa mut mul ei ole oikein rytmitajua en opi niitä kuvioita. Olen monta kertaa kokeillu. Hot jooga on taivaallista mut sitä ei ole karjaalla. Mul pari tosi hyvää jooga dvd. Voin laittaa niistä tietoja joskus. Tilasin englannista.

      Poista
  6. No, mulla kympin pudotus on vienyt kohta puolitoista vuotta :)) Tosin suhteessa melko paljon pudotusta on tullut normaalipainon sisällä, joten hidasta sen pitääkin olla.

    Mua kiinnostaa kovasti, että millaisilla ohjeilla olet joogannut. Jos joskus jaksat postata käyttämästäsi materiaalista, niin kiva !

    Tsemppiä jatkoon. Hidas eteneminen on oikeasti hyvä asia, teet todennäköisesti sellaisia asioita, että muutos on pysyvä. :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos laihdutat normaalipainon sisällä, on se varmasti hidasta. Mulla on niin paljon matkaa normipainoon, eikä mulla ole se edes tavoitteena. Olen aina ollut painava, vaikka olen näyttänyt ihan normaalipainoiselta. Mussa tämä laihdutus ei hurjana muutoksena näy. Vaatteet löystyneet, osa isoja ja vyötärö tullut esiin, kasvot vähän kaventunut ym. Osa tutuista ei ole huomannut mitään (tai eivät sano) ja osa sanonut että näytän hyvälle.
      Voin postailla joskus tuosta materiaalista mitä käytän. Se sopii kaikille, sillä haastetta riittää. Mä en tee kuin 20min osiota usein viikossa ja sitten sen 40min osion kerran viikossa. Mun kroppa tulee niin kipeäksi että aloitan tuonkin ihan hissukseen.
      Potkuttelen kelkalla kyllä useita kymmeniä kilometrejä viikossa.

      Poista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.