8.12.2012

8.12

Joulun tositarina

Joulussa on taikaa. Ken siihen uskoo, sen hän myös niin kokee:
Jouluaattona 2008 lapsia jännitti. Aamulla herättiin ajoissa syömään joulupuuroa sekametelisopalla, jonka jälkeen menimme aamusaunaan. Joulupukin kuumalinja esitti ihania ohjelmia ja musiikkia. Ulkona oli kaunis sää ja ruoka oli hyvää. Mutta aika ei tuntunut kuluvan sitten millään.

Iltapäivällä esikoiselle nousi kuume ja poika tunsi olonsa todella kipeäksi, kurkkuunkin sattui. Poika huolestui, tulisikohan Joulupukki nyt ollenkaan, kun meillä oltiin kipeänä. Huoli oli turhaa, sillä pian kuului ovelta koputus ja kuka muukaan kuin ihka oikea Joulupukki se siellä. Kaikkine kiireineen hän jaksoi vielä silittää poikaa päästä ja toivottaa pikaista paranemista! Niin kiire Pukilla tosin oli, että lahjoja hän ei säkistä ennättänyt jakaa, sen teimme sitten itse.

Ja aikuisten oikeesti:
Kun meidän ystävämme "joulupukki" ilmoitti aatonaattona, ettei pystykään piipahtamaan meillä selkäsärkynsä vuoksi, päätimme, että Pukki jättää säkkinsä takakuistille iltasaunan aikaan, kuten pari vuotta takaperin myös. Suunnitelma oli hyvä siihen asti, kunnes äiti katsoi lukemat esikoisen kuumemittarista, eihän poikaa voi nyt joulusaunaan viedä! Äidin päässä raksutti, että mitäs nyt keksimme.. Isi naureskeli, että taitaa se Joulupukki jo pihalla kävelläkin, kun joku valo tuolla pimeässä vilkkaa. Ja äiti sanoi isille, ettei siellä mitään näy, kunnes ovikello soi ja äiti meni avaamaan.

Ovella oli ihka oikea Joulupukki! "Iltaa, tännehän oli tulossa Joulupukki?", kysyi Joulupukki. Minä suu ällistyksestä auki sain sanottua, että odottaisitko hetken, että mies tulee ulos. Sipisin miehelle, että siellä ON pukki, käy antamassa säkki. Menin lapsien luo olkkariin ja odotimme..

Joulupukki tuli lahjasäkin kera, pahoitteli kiirettään, toivotti lapsille hyvää joulua ja istahti hetken, jotta saimme kuvattua. Jatkoi sitten matkaansa joutuen.
Ulkona hän oli kertonut eksyneensä. Hänen oli pitänyt mennä muutaman kilometrin päähän melkein saman nimiselle tielle, talon numero oli sama. Oli kovasti pahoitellut, varsinkin, jos meille oli toinen pukki ollut tulossa.

Voitte uskoa, että naurua tästä joulustamme on riittänyt! Joulupukki on sittenkin olemassa ;)

2 kommenttia:

  1. Ihana on tarina jälleen, oikein joulun taikaa... :) Tämä on aivan ihana joulukalenteri idea. Innolla odottelen jokapäivä että mitähän seuraavaksi... Mukavaa lauantai iltaa teille. :)

    VastaaPoista
  2. Ihana tarina ja todellakin aito oikea joulupukki!

    Minun pikkusiskoni ollessa pieni soi meillä kerrostalossa ovikello ja oven takana seisoi joulupukki, ihka oikea joulupukki. Koskaan emme saaneet selville kuka tuo joulupukki oli, ilmeisesti joku naapuri joka tiesi perheessämme asuvasta pienestä tytöstä. Rahaakaan tuo joulupukki ei visiitistään pyytänyt vaan kävi meitä ilostuttamassa ihan ilon tuominen mielessään.

    Isäni luona taas kävi vuosia ostettu joulupukki, vaan emme tienneet pukin oikeaa nimeä tai koskaan nähneet hänen kasvojaan. Kunnes kerran vuosia sen jälkeen kun joulupukki ei enää käynyt, tapasi isäni työnsä merkeissä miehen joka kertoi tuntevansa isäni ja tietävänsä missä tämä asuu, isäni hämmästyi ja tuo täysin vieras mies paljasti vierailleensa vuosia meillä aina jouluaattona, aluksi itse ja myöhemmin poikansa autokuskina :)

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.