25.11.2012

Pieni takaisku

Sain viime viikon lopulla kuulla, että poikani puheterapeutti lopettaa Kelan piirissä toimimisen.
Eli hän ei voi ottaa poikaani enää vastaan ensi kuusta lähtien.
En tiennyt mitä sanoa...
Tässä kunnassa ei ole kovinkaan paljon terapeutteja. Ei ainuttakaan Kelan piirissä toimivaa kaksikielistä puheterapeuttia ainakaan Karjaalla.
Juoksin Kelaan selvittämään asiaa.
Listan sain käteeni ja ensi viikolla alan soittelemaan Raaseporin terapeuteille.
Onko kellään tilaa ja missä toimivat?
Autottoman kulkeminen toiseen kaupunkiin saa palan kurkkuun.
Laskin, että pyörä/juna/kävelypelissä menee melkein työpäivän verran, että vien toiseen kaupunkiin poikaa terapiaan. Kelan mielestä tämä tapa on täysin kohtuullista, vaikka siihen menisi 6h päivästä.
Sitten on vielä tuo isompi, joka tarvii terapiaa edelleen...
Hänellekin yksityinen ainut vaihtoehto, kun Karjaalla eivät ota kouluikäisiä vastaan ja kunnallinen on niin buukattu täyteen, että ei ehdi tapaamaan.
Tämä on sitten taas oma kiemuransa, kun hänelle pitää hakea vammaistuet uudestaan, koska ne menee vanhaksi.

Rumpa alkaa taas alusta, juuri kun kaikki oli hyvin ja alkoi sujumaan aikataulut ja terapia edistyi.
Takapakkia tulee heti automaattisesti, sillä uuteen terapeuttiin tutustuminen vie aikansa, kunhan ensin sellainen löydetään tässä joulun alla...
Hiukan ahdistaa nyt tällä hetkellä, mutta eiköhän asiat taas ala sujumaan.
Huomenna tartun asiaan...

Ps. Puheterapeutti löytyi! Nyt vain järjestetään Panttonin tarhapäivä uusiksi, että terapeutti voisi tulla tapaamaan häntä sinne.Näin mun ei tarvitsis kulkea Tammisaareen hänen kanssaan. Saisin ohjausta aina aamulla sen vartin ja sen jälkeen poika jäisi tarhaan ja minä voin mennä tekemään kotiin töitä. Nyt vain Kelaan selvittämään asioita taas. Hommat edistyy siis. =)

14 kommenttia:

  1. Tuo on toki kuntakohtaista, mutta meillä poika sai taksikyydin mennen tullen, kun joutui pienempänä käymään toimintaterapiassa eri kunnassa. Jos omalla kunnalla ei ole tarjota palvelua, ei se ole mielestäni kohtuuton vaatimus! Kannattaa ainakin kysyä. Joskus täytyy vaatia ja pitää lapsensa puolia, kuten olet varmasti jo huomannut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pitää kysellä. Eivät ole innokkaita maksamaan taxikyytejäkään sairaalaan. Mä tarvitsin aikamoisen selvityksen että sain luvan mennä taxilla mun leikkauksen jälkeen. Oli kuulemma ihan kohtuullista kävellä talvella 3km + ottaa junabussi ja kävellä vielä 2km sieltä sairaalaan. Mutta sain vaatimalla vaatien luvan taxikyytiin.
      Katsotaan siis. Ärsyttää että pitää aina alkaa selvittämään ja vaatimaan ym.

      Poista
  2. No eiköhän tuohon saisi jo sitä erityishoitorahaa? Siinähän on rajana 6h. Siinä tais kyllä olla niin, että siihen hoitoon piti mennä 6h, mutta mutta. Kela on sellanen paikka, että siellä pitää vähän uhkailla ja kiristää. Mua otti niin päähän kun tytön vammaistuki hylättiin ja pyydettiin uutta hakemusta. Mä tein sitten uuden hakemuksen. Liitteestä tuli puolta pidempi kun ensimmäisestä. Kirjotin kun ihan idiootille, ettei nyt vaan jää epäselväksi miten nämä asiat meille menee.
    Tästä sun kirjoituksesta tulikin mieleen, että mulla olis tulevalla viikolla edessä vuoden kuittien kerääminen vakuutusyhtiölle. Miks en osaa arkistoida?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, no pitää ottaa selvää. Kunhan nyt huomenna otan "härkää sarvista" ja alan soittelemaan listaa läpi.
      Kelalle pitää kirjoittaa kun "idiotille" varsinkin nuo vammaiastukiasiat ym. Mieheni meni melkein valkoiseksi kun luki mun kirjoituksen pojastamme. Onhan se rankkaa jos paperille kirjoittaa kaiken vaikean eikä mitään positiivista, mutta niin se pitää tehdä, että kuntoutusta saa.
      Meillä vakuutukseen onneksi voi laittaa kuitit aina sitä mukaa kun ne tulee. On suuri helpotus kun joskus niissä kiinni valtavasti rahaa. IF on meidän vakuutukset lapsilla. (Ja itsellä.)

      Poista
    2. Joo ne vammaistukihakemusten liitteet on kyllä karua luettavaa. Ja niitä kirjoittaessa aina miettii, että mikä on oikeasti normaalia ja mikä ei.
      Mua harmittaa noi meidän vakuutusasiat ihan vietävästi. Oltiin vaihtamssa vakuutusyhtiötä kun odotin nuorimmaista. Mutta oltiin sen verran myöhässä, ettei oltais enää saatu sitä syntymättömän lapsen vakuutusta sieltä uudesta. Ajateltiin, että katotaan sit kun vauva on sen 2kk. No sitten ei kaikki mennytkään ihan putkeen ja nyt ollaan varmaan ikuisesti sidottuna tuohon Tapiolaan. Kun jos nyt vaihdetaan vakuutusyhtiötä niin rajaavat kaikki ne vähätkin pois mistä saadaan korvauksia. IF:lle oltiin vaihtamassa, sieltä oltais saatu vakuutukset halvemmalla ja paremmat korvauksetkin. Tapiolan sähköisessä palvelussa on se vika, ettei sinne voi kirjata kesken vuoden kuitteja sellaisista sairauksista, mitä ei löydy niiden listalta. Ja meillä on niin harvinainen juttu, ettei sitä tosiaan löydy sieltä. Eli kerran vuodessa tehdään tämä paperinen kuittirumpa. Ja kuunneellaan sitten sitä mainostusta siitä niiden hienosta sähköisestä korvauspalvelusta.
      Anteeksi tämä avautuminen. Nää on vaan niin rasittavia juttuja. Onneksi teille löytyi uus terapeutti näin nopeasti.

      Poista
  3. Voi kurjuus! Minullekin tuli mieleen tuo taksikyyti terapiaan; eikös sen pitäisi vielä lääkärinlausunnolla olla melko yksinkertaista vai onko kuntakohtaisia eroja? Itse työskentelen paikassa, jossa lääkärinlausuntoja tehdään lasten terapioihin liittyen ja kaikki menevät aina läpi, ainakin jos edes yhteen suuntaan anoo kyytiä. Ainahan sekin on opettelun paikka lapselle sopeutua taksikyytiin ja mahdollisesti erilaisiin kuskeihinkin, mutta ajan mittaan lapselle merkittävä onnistumisenkin kokemus, kun selviää itsekseen terapiaan.

    Kunhan nyt se terapeuttikin löytyisi mahdollisimman pian. Ikävää, että asia tuli esiin näin lyhyellä varoitusajalla. Osaisikohan tämä nykyinen terapeutti suositella jotain terapeuttia?

    VastaaPoista
  4. Todella ikävää. :( Meillä jäätiin esikoisen kanssa reiluksi vuodeksi tyhjän päälle kun silloinen puheterapeutti ilmoitti jäävänsä eläkkeelle kesken lukuvuoden. Teki niin paskamaisen tempun ettei tosikaan. Vaan myöhemmin saatiin aivan loistava puheterapeutti jonka avulla poika oppi lukemaankin, etten ole jaksanut asiaa sittemmin harmitella. Hyvä vaan kun vaihtui ja löydettiin nykyinen helmi! Toisen pojan kanssa vuoden päivät ravattiin bussi-metro-juna-juna-metro-bussirallia terapiaan ja sitten joku älysi tarjota vaihtoehtoa kelan kuljetuksiin eikä ollut mikään ongelma saada sitä. Kuljetukset olivat siis mahdollisia mutta etenkin muiden mielestä turhan rasittavia. Mietippä miten Anton jaksaa istua puheterapiassa pitkien matkojen jälkeen. Eikö poika hyötyisi paremmin terapiasta levollisin mielin? :) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisään vielä että silloinen koulu taisi suositella tätä nykyistä terapeuttia kun kävi heidän tykönä. Ja toimintaterapeutin kautta taas järjestyi toisen lapsen taxikyydit kun hänellä oli luottokuski. Asioilla on tapana järjestyä, eikö vain Anri? :)

      Poista
    2. Eiköhän nämäkin järjesty. Hetken sitä aina haukkoo happea ja sitten vetää henkeä ja jatkaa. Ja lopulta asiat loksahtaa jotenkin paikalleen. Siihen aina uskon. Joskus se vain vie aikaa...kuten Automiehen kohdalla meni monta vuotta. Mutta apu tuli sitten lopulta.

      Poista
  5. Onpas tylsä juttu! Me olemme käyneet muutaman kerran uudella puheterapeutillamme, ja hän on aivan ihanan tuntuinen ihminen. Osaa ottaa kontaktin poikaamme todella hyvin. Kuitenkaan emme tiedä mistä poika saa puheterapiaa vuodenvaihteen jälkeen, nyt meille myönnettiin vain neljä (!) kertaa. Tämä on kunnan terapeutti. Jos Kela korvaa jatkossa, niin vaihtuuko terapeuttikin? Ei ole kyllä mitään järkeä, jos terapeutti vaihtuu jatkuvasti, terapia on silloin yhtä tyhjän kanssa. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neljä kertaa ei riitä mihinkään, eli periaatteessa tyhjää. Mutta ehkä teille tehdään nyt tutkimuksia jatkoa varten? Kunta tarjoa usein vain sen 10 kertaa per puolivuosi eikä se riitä mihinkään jos lapsella vakavia puutteita puheenkehityksessä, kuten pojillani. He tarvitsevat intensiivistä terapiaa, vähintään 40 kertaa vuodessa. Kunta ei tarjoa sellaista ja tuohon tarvitaan sitten se korotettu vammaistuki mikä on vain meillä Panttonilla. Automies on siis heilunut tuossa rajalla ja saanut vain sen minkä kunta näkee tarpeelliseksi.
      Terapeuttinne vaihtuu kyllä jos hän kunnalla töissä, tuskin on yksityinen sivutoimisesti ja samalla Kelan hyväksymä.
      Meillä on terapeutti vaihtunut Panttonilla kolmesti. Ei kovinkaan kiva asia...nyt nyt on sitten tulossa neljäs puheterapeutti lapselle.

      Poista
    2. No näin vähän pelkäsinkin... Meillä selvinnee alkuvuodesta miten homma etenee meidän kohdalla. Tsemppiä sinne!

      Poista
  6. Harmillista, mutta kaikki selviää varmasti lopulta hyvin. Ja jaksamista etsintään!

    VastaaPoista
  7. Voi kuinka ikävä juttu. Mutta niinkuin moni on jo kannustanut, uskon minäkin että asiat järjestyvät. Osaat olla niin tomera ja jaksat selvitellä asioita. Voimia !

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.