19.11.2012

Pallot, karkkikepit ja joulupukki


Meillä ei ole jouluvalmistelut vielä kunnolla alkaneet, paitsi pienen 4vuotiaan päässä.
Hän miettii joulua joka päivä.
Repussa kulkee mukana sakset, liimapuikko, lelulehtiä ja joulupukin toivelista.
Listaa on tehty huolella jo monta viikkoa.
Sen on nähnyt kaikki, jopa lähikaupan kassatäti.
Pieni mies poistaa toiveita ja lisää uusia. Harkiten leikkaa yhden kuvan ja etsii sille paikan listallaan.

Viime viikolla kuulin hänen suunnitelmistaan joulun asua varten.
Pitäisi kuulemma olla tonttupuku, niin kuin joulupukilla.
Joulupuusta hän puhuu ja piirtää kädellä ilmaan kuusen muotoa.
Siihen pitää saada palloja ja tikkareita, jälleen piirtäen ilmaan karkkikepin muodon.

Olemme katsoneet koneelta viime joulun kuvia.
Pantton innostuu hurjasti kuvista ja sanoo, että karkkikauppa pitää saada tänäkin vuonna.
Sieltä saa "ostaa" ihania karkkeja suloisee tötteröön.
Sitten hän nauraa, että tehdään limsakauppa kanssa!

Keittiön kalenteri käy tiuhaa tahtia.
Mies käy laskemassa tästä päivästä lähtien päiviä jouluaattoon.
Hivelee kädessään joulukalenteriaan ja kyselee milloin sen saikaan avata ensimmäisen kerran.

Pantton on soittanut mummulle kertoakseen meidän tulevasta joulupuusta ja pukista.
Kysellyt, että onhan mummulla sitten samanlainen kun sinne menemme.
Minä pakahdun vain onnesta.
Niin pojan puheterapeuttikin.
Ja miksi?

Monelle tämä on päivänselvää, että lapsi odottaa joulua ja suunnittelee sitä.
Meille ei.
Pantton ei ole koskaan ennen pystynyt puhumaan tulevasta millään lailla.
Kaikki on ollut tässä ja nyt, huominenkin on ollut vieras käsite.
Hän ei ole osannut yhdistää asioita tiettyyn tapahtumaan.
Nyt hän voi ja hän on niin innoissaan!
Huomaa meidän reaktiot ja ilon.
Innolla miettii meidän kanssa sitä, mitä kaikkeaa kuuluu jouluun.
Siis jouluun, ei tähän päivään, karkkipäivään tai vaikka ensi viikkoon.
Vaan yli kuukauden päässä olevaan juhlaan.

Hän jaksaa nyt odottaa.
Meille tämä on huikea harppaus eteenpäin pienen erityisen elämässä.
Haluan, että hän saa todella nauttia tästä ensimmäisestä joulusta, mihin hän todella reagoi ja mitä hän jo niin odottaa.
Meille tästä joulusta tulee erityinen.

30 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus, ihana poika. :) Lapsen joulun odotus on sitä ihaninta joulun odotusta, niin aitoa, niin kutkuttavaa ja jännittävää. Oikein kaunista joulun odotusta teidän koko perheelle. :)

    -Sannas-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =) Ihana on pieni mieheni. Niin innoissaan joulusta ja kaikesta siihen liittyvästä. On ilo seurata hänen onneaan ja suunnitelmia kaikesta.

      Poista
  2. Taas sait silmät kostumaan! Hengessä mukana!

    VastaaPoista
  3. Ihana ja iso edistymisaskel teidän perheessä! Ja tuo siihen muutenkin ihanaan joulun odotukseen vielä ihan oman lisänsä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on niin huikea harppaus eteenpäin. Koskaan ei tiedä, milloin ja miten erityiset lapset kehittyy. Joskus mennään taaksepäin ja sitten isolla hypyllä eteenpäin. Tulevaisuuden ymmärtäminen mahdollistaa niin paljon keskusteluja. Olen niin onnellinen ja iloinen tästä edistymisestä. Joskus tekee mieli ihan kiljahdella, kun tämä on niin iso asia meidän elämässä.

      Poista
  4. Voi miten ihanaa, juuri sitä joulun henkeä parhaimmillaan ja täydellä sydämellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =) Kyllä, poikani ilo joulusta on sitä aitoa ja oikeaa. Koitan imeä sitä itseeni. Hän tuossa hihkuu vieressäni, että mennään vinttiin hakemaan tonttuja ja laitetaan niitä joka paikkaan. Taidan vain alkaa koristelemaan kotia, vaikka se vähän kaaoksessa onkin. Mitäpä tuosta. Poika ainakin on sitten yli onnellinen!

      Poista
  5. Niin ihanaa! Rohkaisevaa kuulla että kehitysaskeleita voi tapahtua nopeallakin tahdilla, kun niitä on tapahtuakseen. Meillä on juuri kolme vuotta täyttänyt puheviiveinen poika, jonka kanssa emme pysty vielä joulusta keskustelemaan. Ehkä ensi vuonna jo? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anton on nyt melkein 5v ja viime vuonna ei ollut toivoakaan, että puhuisimme joulusta. Hän ei osannut odottaa, eikä ymmärtänyt koko asiaa. Vasta kun lahjat tuli eteen innostui, mutta ei tajunnut kunnolla mihin ne liittyivät.
      Kehitysaskeleita voi tulla todella nopeasti ja yllättäen.

      Poista
  6. Ihana teksti, niin täynnä onnea ja iloa. Ihanaa joulunodotusta koko perheellenne :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pantton on täynnä iloa (ja myös kamalaa kiukkua). Hän on aika joko tai poika. Täyttä rakkautta tai täyttä vihaa. Ne välimaaston tunteet vielä hakee paikkaansa.

      Poista
  7. Ihania uutisia!
    Mukavaa joulun odotusta pojallesi ja sinulle myös:)
    Onpa ihana idea tuo karkkikauppa ja limukauppa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karkkikauppa meillä oli viime vuonna ja tulee tänäkin vuonna. Lapseni eivät saa karkkia, limua, keksiä ym. makeita herkkuja ollenkaan joulukuussa. Sitten on kiva herkutella karkkikaupassa. Limukaupan keksi pieni poika itse. Toivoi sellaista ja sellaisen saa. Ostin Tallinnasta ihania limuja lasipulloissa heille. =)

      Poista
  8. Aivan ihana Panton, ja todellakin ihanaa kuullä tällaisista jättimäisistä kehityshyppäyksistä!
    Meidän pieni poikamme (tai ei kai se enää ihan niin pieni, 3½-vuotias) sai juuri autismidiagnoosin, enkä osaa kuvitellakaan, että hän odottaisi noin innoissaan jotain niinkin abstraktia kuin joulua. Toivotaan kuitenkin, että jaksaa olla se iloinen pieni poika, joka pääsääntöisesti on, eikä äitiä niin kovasti rasittavat kiukkukohtaukset yleistyisi kohtuuttomasti ;)
    -Jaana

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälläiset hyppäykset on odottamattomia ja kun ne tulee, tuntuu kuin olisi lotossa voittanut.
      Tiedän miltä nuo kiukkukohtaukset tuntuvat. Panttonilla oli "autismitestissä" kaksi vuotta pisteitä 30 ja 31 on raja autismi diagnoosille. Hänellä oli diagnoosina autistiset piirteet.
      Nyt viime kuntoutuksessa pisteitä enää 17 ja tuo diagnoosi tipahti kokonaan pois.
      Lapsesta ei voi tietää mitä ja miten hän oppii ja muuttuu.
      Iloista joulunodotusta myös telle!

      Poista
  9. aivan ihana juttu, kyyneleet tuli silmiin kun luin tekstisi!! <3 Voin vain kuvitella miten suuri edistysaskel tuo on teille ja Panttonille, teille tulee varmasti ihana joulu ja joulun aika :) Ihanaa joulunodotusta jo nyt koko perheellenne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis. Pitää alkaa tätä joulua sitten laittamaan vähitellen. En ole laittanut kodissa vielä mitään. Mä odotan sitä lunta...mutta tuo pieni haluaa laittaa pian niitä tonttuja esille. =)

      Poista
  10. Ihanaa. Itku pääsi.

    VastaaPoista
  11. Ihanaa joulunodotusta teille kaikille. Hyvä Pantton!

    VastaaPoista
  12. Aivan mahtava asia!
    Minua kiinnostaisi kuulla, miten tuo ymmärryksen puute konkreettisesti näkyi arjessanne? Meidän 4v saa myös kovia kiukkukohtauksia, ehkä vain normaalin uhman takia, mutta välillä tuntuu että jollain tavalla ylireagoi?! Hänelle on myös vaikea hahmottaa aikakäsitteitä, eilen, huomenna jne. Mutta millä tavoin tuo tulevaisuuden ymmärrys/sen puute eroaa noista ja missä tilanteissa, mistä asioista sen pystyy lukemaan lapsesta? Tulipa sekava sepustus, mutta toivottavasti ymmärsit pointtini :)
    Mukavaa viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä poika ei pystynyt käsittelemään oikein mitään asiaa mikä ei ollut nähtävissä hänen edessään juuri sillä hetkellä. Syntymäpäivät aiheutti kamalaa tuskaa koska hän eli siinä hetkessä. Eli kun sisaruksilla oli nyt syksyllä synttärit, sai hän hepulit koska he saivat lahjoja eikä hän. Ei pystynyt ymmärtämään sitä millään lailla. Koki sen vääryytenä häntä kohtaan.
      Huomenna, eilen ym. eivät olleet edes sanoja hänelle. Nyt syksyllä nämä käsitteet alkaneet selviämään paremmin terapian tuloksena.
      Koska poikamme osaa laskea, hän jäsentää aikaa sen avulla. Hän osaa nykyään myös kellon. Sen oppiminen kesällä avasi hänelle uuden maailman. Sen ja kalenterin avulla pystyy jäsentämään konkreettisesti nyt aikaa ja ymmärtämään, että on asioita mitä ei tapahdu nyt, mutta tietyn ajan kuluttua.
      Minulla molemmat dysfaattiset poikani ovat matemaattisesti lahjakkaita. Oppivat kellon ym. todella nuorena. Usein tälläisillä lapsilla on jotain erityisosaamisia kun on puutteita muilla osa-alueille.
      Me siis jäsennämme aikaa numeroilla. Se muutti Panttoninkin elämää. Viikonpäiviä opetellaan numeroina ym.

      Poista
    2. Hitsi, vaikka mulla on viisi poikaa, niin tämä juttu on ihan uusi. Meidän 4v osaa myös laskea, ja aina lasketaan öitä tapahtumiin. Sama juttu tuo synttärijuttu, ei ymmärrä miksi hän ei saa lahjoja kun toisilla on synttärit. Mulla ei ole tullut mieleenkään, että se voi olla yhteydessä johonkin laajempaan juttuun. Täytyypä ruveta nyt vähän enempi tarkkailemaan noita juttuja, ja ottaa selvää tuosta dysfasiasta. Puhe sujuu muuten, paitsi muutama yksittäinen kirjain. Mutta voi helposti kertoa esim että "sain tämän lahjaksi ENSI jouluna". On kuullut aikakäsitteen, mutta onkohan niin, ettei sitä ymmärrä, vai meneekö ne vaan muuten sekaisin?

      Poista
    3. Vaikea sanoa. Jos jokin huolestuttaa, voi aina pyytää päästä jutustelemaan asiasta jonkun puheterapeutin kanssa. Kysele neuvolan kautta.
      Meillä monet asiat liittyy yhteen. On sellainen "vyyhti" kaikenlaista. Mutta yksi asia kerrallaan muuttuu. Poika on muuttunut ihan silmissä iloiseksi pojaksi, joka ei hermostu enää jokaisesta asiasta sata kertaa päivässä.
      Mä itseasiassa hämmästyin kun ollut niin rauhallista viime kuukaudet, kunnes viime viikolla sai järkyttävät raivarit tarhassa. Sylki ja potki, yritti hakata mua ja huusi niin että puolen kilsan päässäkin varmaan kuulivat meidät. Karjui koko matkan aivan raivon vallassa...tätä se oli ennen kymmeniä kertoja päivässä. Ei ihme että olin tuolloin aivan poikki.

      Poista
  13. Aivan ihana kuulla! Oikein sydämessä läikähti, kun luin tekstiäsi. Kaikkea hyvää ja ihaninta joulun odotusta teille =)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. =) Niin minunkin. Olen niin iloinen tästä suuresta harppauksesta eteenpäin.

      Poista
  14. Ihmeitä tapahtuu!!! Oon niin onnellinen ja iloinen teidän puolestanne. Luki-luokalla töissä, joten erityislapset tulleet tutuiksi, myös muissa jutuissa. Nauttikaa! Tai noh sitä ehkä turhaa sanoakaan... :)

    VastaaPoista
  15. Voi kuinka ihanaa <3 Tippa linssissä täälläkin luin tekstiäsi ja ihania kommentteja!

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.