21.6.2012

Millaisia pareja?


Juttelin tässä eilen yhden ystäväni kanssa parisuhteista.
Jäin miettimään sitä, millainen pari minä ja mieheni olemme.
Hyvin erilaisia, täysin toisemme vastakohtia.

Miten ihmiset päätyy yhteen?
Mitä sinä olet etsinyt ja löytänyt tavatatessasi puolisosi?
Millainen hän on verrattuna sinuun?

Mieheni on rauhallinen, kiltti ja hyväsydäminen.
Hän on "hajamielinen professori" eikä ole siis järjestyksen tavoittelija.
Hän osaa nauttia olemisesta; lukee satoja kirjojaan ja nauttii suklaasta.
Ihailen sitä,että hän osaa vain olla.
Minä en osaa.
Minun on vaikea vain olla tekemättä mitään.
Kun minä "olen" siivoan, järjestän, maalaan, tapetoin, kunnostan huonekaluja, ompelen tai askartelen.
Tai sitten tyhjennän kaappeja ja järjestelen niitä.
Minun pitäisi oppia olemaan, nauttia ihan rauhasta ja kirjasta, vähän siis useammin kuin nyt.

M on urheilullinen.
Hän tykkää treenata.
Häntä kiehtoo kamppailulajit ja on kilpaillutkin nuorempana tässä porukassa.
Häissämme hänellä oli silmässä vekki rajun ottelun vuoksi.
Hän ajaa päänsä melkein kaljuksi, eikä ole kiinnostunut vaatteista.
Mieheni on lukutoukka ja peli-intoilija.
Lautapelit, tietokonepelit, fantasia kaikessa muodossaan kiehtoo häntä.
Kellarissa onkin hänen maailmansa, missä on hyllytolkulla kirjoja, pelejä ja sarjakuvia.
Siellä hän voi rentoutua omassa rauhassaan ja nauttia hänelle tärkeistä asioista, mistä minä en ymmärrä mitään.

M ei ole taiteellinen tai luova millään tavalla.
Sisustaminen ei kiehdo, joten minä saan nauttia siitä täysillä oman makuni mukaan.
Minä rakastan matkustaa, nähdä ja kokea.
Mieheni rakastaa olla rauhassa kotona.
Niinpä minä matkustan, aina aika-ajoin.
Hän suo tämän ilon minulle ja olemme molemmat tyytyväisiä.

M tekee asioita hitaasti, omaan tahtiinsa.
Minä olen enempi NYT ja HETI tyyppinen ihminen.
Me täydennämme tässä toisiamme, tosin voitte kuvitella, että myös joskus riitelemme.

Tapasin mieheni Turussa erään klubin ovella 13 vuotta sitten.
Olin silloin nuori, 19-vuotias.
Hän inhosi paikkaa, missä oli töissä portsarina.
Haukkui minut pystyyn, turhana asiakkaana, koska en juonyt enkä maksanut koskaan sisään.
Sitähän minä tavallaan olinkin...
Tästä lähtökohdasta lähdettiin liikkeelle.
Ja me lopulta rakastuimme palavasti.

Me olemme erilaisia.
Mutta meidän arvomaailmamme on pitkälle samanlainen.
Me osaamme kuunnella toisiamme ja antaa omaa tilaa.
Arvostamme toisiamme sellaisina kuin olemme.
Olemme tasavertaisia ja -arvoisia.
Pystymme tekemään kompromisseja.
Ja kaikkein tärkeintä, me uskomme ja luotamme toisiimme kaikessa ja aina.

Pitkä matka on kuljettu yhdessä, edelleen toisiamme rakastaen.
Matka on välillä mutkainen kaikilla, mutta samaa matkaa silti olemme kulkeneet.
Välillä hiukan erillämme, vierekkäin, kädestä pitäen ja välillä toista kantaen.
On mahtavaa jakaa elämä ihmisen kanssa, joka on vierellä aina, johon voi turvautua aina.
Ihminen,jonka kanssa voi nauraa ja itkeä.
Mieheni on turvani, paras ystäväni, iloni, rakkauteni ja rauhallisuuden opettajani.
Hänen lähellä on hyvä olla.
Tiedän olevani turvassa ja rakastettu.
Olen hyvä tällaisena kuin olen.

Olemme onnellisia yhdessä, edelleen.

12 kommenttia:

  1. Ihana postaus! <3

    Me ollaan mieheni kanssa oltu pian 11v naimisissa. Ollaan tavallaan tosi samanlaisia, mutta monessa asiassa niin vastakohdat. :)

    Komea mies sinulla(kin). ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan oltu 11,5 vuotta naimisissa, pitkä aika siis. (Jos ajattelee että minä olen vasta 32v ja mies 36v.)

      Juu, komea on mies. =)

      Poista
  2. Ihana kirjoitus, jostak kyllä huokuu rakkaus miestäsi kohtaan.
    Me olemme myös mieheni kanssa hyvin erinlaiset. Minä tempperamenttinen kokoajan jotain tekevä ja mies rauhallinen. Silti vielä palavasti rakastetaan ja ollaan yhdessä onnellisia. Yhdessä oltu 27 vuotta, joista naimisissa 21 vuotta.
    Tärkeintä kai onnelisessa parisuhteessa onkin se ettei toista yritä väkisin muuttaa mieleisekseen, eikä omistaa. Täytyy olla vapaus myös omiin juttuihin.
    Mukavaa Juhannusta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Vapaus saada olla erilainen ja tehdä myös omia juttuja yksinään, ilman puolisoa. Meillä toimii tämä kyllä tosi hyvin! Kuukauden matkat parin vuoden välein on mulle tosi tärkeitä ja arvostan miestäni, että hänelle ne on ok, että haluaa suoda ne minulle.
      Ihanaa juhannusta!

      Poista
  3. Mukava kirjoitus. Hyvällä perustalla suhteenne on, kun kumpikin on hyväksytty sellaisenaan erilaisuudesta huolimetta. Täälläkin asuu kaksi toisaalta hyvin erilaista mutta hyvin tiiminä toimivaa ja toisiaan täydentävää puoliskoa. Kääks, havahduin juuri, että ollaan muuten oltu yli puolet elämästä jo yhdessä, kun olin seurustelun alkaessa vasta 16. Myös 16. hääpäivä tuli viime kuussa täyteen...Hyvää juhannusta sinulle ja perheellesi!

    VastaaPoista
  4. Minä tuittupää hösö ja mies rauhallinen pohdiskelija joka tasapainottaa vaimoaan. :) Tuki ja turva jolle pitää kertoa heti kaikki ja puhelimenkin nappaan heti ekana käteen ja kilautan miehelle jos jotain tapahtuu ja apua tarvitsen.
    Yhdessä 14 vuotta joista 3 vuotta naimisissa.

    -AniiL-

    VastaaPoista
  5. Ihanasti olet jälleen kirjoittanut. :)

    Mieheni on toisaalta ihan erilainen kuin minä, mutta joissain asioissa hyvinkin samanlainen. Monesti olemme todenneet olevamme sielunkumppaneita ja usein käykin niin että kun toinen on puhumassa jostain asiasta, niin toinen sanookin että hei mä just ajattelin sitä tai minun pitikin juuri sanoa siitä.... :) Hassua. Nyt juhannuksena tulee täyteen kaksitoista vuotta yhteisen taipaleemme alusta ja heinäkuussa olemme olleet kahdeksan vuotta naimisissa. <3 Rakastuneita edelleen ja myöskin toistemme parhaat ystävät. :)

    Ihanaa juhannusta teille.

    -Sannas-

    VastaaPoista
  6. Olipa kauniisti kirjoitettu :)

    Luin koko hela hoidon ääneen omalle miehelleni ja aloimme miettimään millainen pari me olemme. Me olemme hyvin samanlaisia, pidämme samoista asioista, samanlaisesta musiikista, samanlainen sisustusmaku...jne. Miehessäni löysin sielunkumppanini ja meillä oli rakkautta ensi silmäyksellä. Kun tapasimme, minä olin naimisissa ja mieheni kihloissa, rakastuimme hetkessä, rytinällä ja kaikki entinen jäi taakse. Naimisiin menimme vuoden päästä ensi tapaamisesta ja olemme kuin paita ja peppu,lähes aina yhdessä, kaiken teemme yhdessä, ilman toista on vaikea olla ja tulee heti ikävä :)
    Mieheni on elämäni suuri rakkaus nyt ja aina <3

    Ihanaa ja lämpöistä juhannusta teille koko perheelle :)

    P.S. Blogissani hieman Suomen juhannuksesta :)

    VastaaPoista
  7. Kuulostaa ihan mun "olemiselta" toi sun "oleminen". Mikä lie aikuisiän ADHD...
    Mutta vastakohdat täydentää toisiaan, kuten koen omassa parisuhteessani.

    VastaaPoista
  8. Me ollaan oikea pentupari, olin kasilla ja mies pari vuotta vanhempi, kun aloimme seurustelemaan. Naimisiin menimme, kun olin 20v eli tänä vuonna tulee yhdeksän vuotta täyteen avioeloa. Loppujen lopuksi olemme hyvinkin samanlaisia -yhteen on pitänyt kasvaa eikä se todellakaan ole ollut vain ruusuista. Mieheni on eläväisempi, viljelee huumoria ja minä taas vakavampi viilipytty, siinä varmasti näkyvin eroavaisuutemme. Lapsukaisia on viisi, jotain on siis saatu aikaankin <3 -Piia

    VastaaPoista
  9. Ilahdutti lukea kirjoitustasi, kerrot todella kauniisti yhteiselostanne ja yksi yhtäläisyyskin sieltä löytyi omaan elämääni, sillä minun ja miehenikin tarina on alkanut baarin ovelta. Entinen poikaystäväni usutti minut käymään eräässä baarissa moikkaamassa hänelle tuttua portsaria sillä mies oli kuulema niin ´minun oloinen´. No niinhän tuo oli, ja nyt viisi vuotta myöhemmin ja kahden lapsen ylpeinä vanhempina voimme iloisina muistella tuota hieman epätavallisesti järjestettyä tapaamistame :D -Emma

    VastaaPoista
  10. Ihana ja kaunis kirjotus teistä molemmista <3
    Voi että molen niin onnellinen aina ku jokku löytäny sielunkumppanin ja hoitaa parisuhetta <3 Niin mieki löysin vuonna -96 <3 vaikka olinki täysin vannoutunu sinkku tuolloin :) Aina ei ole ollu ruusuilla tanssimista mutta kaikesta on selvitty ku panostaa paljon parisuhteeseen, ja ollaan ku paita ja peppu ja edelleen hyvin hyvin rakastuneita <3
    Haleja teille <3

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.