23.3.2012

If only I was perfect


so would my home be clean and tidy, even then, when my child has been very sick.
But it isn´t.
And you know what, it doesn´t have to be.
Minä rakastan ottaa näitä kuvia itselle muistoksi.
Ne muistuttavat siitä, mikä on tärkeää.



Pantton on sairastanut viime sunnuntaista asti.
Olemme olleet lastenosastolla jo kahdesti.
Puhelimella lääkäri on meitä ohjeistanut kolmesti.
Eiliseen mennessä minä olin nukkunut viime sunnuntain jälkeen yhteensä about 12h.
Ja voitte kuvitella miltä mun päässä tuntui...
En ole nähnyt, enkä kuullut mitään.
Ollaan selvitty päivistä ja syöty Hese ruokaa kahdesti.
Voimat on ollu aivan loppu ja olen juuri ja juuri pysynyt hereillä.



Nyt kun virusinfektio onkin muuttunut bakteeriperäiseksi keuhkoputkentulehdukseksi, sai poika lääkettä. Ja se puree!
Pantton on kuin eri poika tänään.
Eilen nukuttiin yhdessä koko yö ja tänään on poika pyytänyt ensimmäisen kerran ruokaa.
Minä alan heräilemään ja availemaan silmiä viikon koomassa olon jälkeen.
Tuhot on nähtävillä kuvissa.
Eikä ärsytä muuten yhtään. (Vielä...)


Ja miksi mä näitä kuvia laitan?
Tiedän kuinka me naiset verrataan itseämme muihin.
Tunnemme helposti huonommuutta kauniiden kotien äärellä.
Blogistania on täynnä toisiaan täydellisempiä koteja, sistustuksia ja ihmisiä.
Mietimme, että miten joku sen tekee.
Näemme vain sen täydellisyyden kuvissa, vaikka unohdamme, että ne ovat vain kuvia yhdestä hetkestä.
Eivät niiden ihmisten koko elämä. Todellisuus voi olla hyvin toinen.
Mutta minä en ainakaan pysty pitämään kotiani kuin sisustuskuvissa.
En aina, enkä edes yritä.
Minua lohduttaa nämä kuvat ja uskon, että monelle näistäkin on iloa.
Elämässä on niin paljon muuta tärkeämpää, mitkä menevät esimerkiksi siivoamisen edelle.
Nyt kun tervehdytään vähitellen (tosin mä taidan nyt tulla sitten kipeäksi), niin yritetään siivota.
Olkaa armollisia itseänne kohtaan.
Ei tarvitse kodin aina kiiltää eikä se tee kenestäkään huonompaa.
Mun ulko-ovessa lukee näin:
"A clean house is a sign of waisted life."
Ja meillä se todellakin pätee!
Siivoaminen ja täydellisen järjestyksen pitäminen vaatii ainakin meillä aika paljon aikaa ja paljon eforttia.
Jotkut asiat vain menevät sen edelle.


Kuten rakas, kohta 85-vuotias mummuni sanoi minulle: "Älä sinä rakas lapsi välitä sotkusta! Ole sekin aika lasten kanssa. He ovat pieniä vain hetken. Tämä hetki elämässä on kohta ohi. Älä anna sen kulkea ohi, niinkuin minä annoin, siivoamalla."


Ja kyllä, tänään meillä siivotaan ja pestään hulluna pyykkiä.
Sitäkin kun on pakko tehdä, aina välillä.
Mutta ensin taidetaan ottaa vielä pienet nokoset.

Ps. Illemmalla on tulossa kiva yritysesittely kera ihanan arvonnan. Pysykäähän kuulolla.

40 kommenttia:

  1. Mummusi oli aivan oikeassa. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Niinpä! Et tiedäkään miten hämmästyin kun hän tuon sanoi. IHminen, joka on äärimmäisen pedantti ja pitää aina pölyt poissa nurkista,joka huomauttaa kasvien lehdillä olevasta pölystä tai vinossa olevista kehyksistä.
    Kai sitä vanhana, elämän loppusuoralla sitten näkee asioita ja vihdoinkin tajuaa.Ja silloin on kyllä hyvä kuunnella ja ottaa ne ohjeet vastaan. Sellainen ihminen tietää kyllä mistä puhuu. Tuota keskustelua mummuni kanssa en unohda koskaan.

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus ja totta joka sana.
    Ihanaa kun uskallat näyttää kodista myös sen toisen puolen....

    kaikkihan sen tietää että blogiin otetaan sellaisia kuvia joita lukija haluaa nähdä ja kirjoittaja voi ylpeillä kuinka siistiä heillä on koko ajan (ainakin kun kuvat näpsästään).

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Pakkohan se on ottaa näitäkin kuvia, kun mun blogissa ei kaikki ole sitä puhtoista ja kaunista. Joten tämäkin kuuluu asiaan. =)

      Poista
  4. Ihanaa, kun on Rehellinen koti. Ei putsplank-siivottu kuvausta varten. Tässä kodissa on Elämää isolla eellä, ja se on mistä mä ainakin tykkään ( rehellisyyden lisäksi ). Pidä sama tyyli ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tattista. Peppimäistä menoa aika usein. =)

      Poista
  5. No minä en ainakaan usko, et mikään lapsiperheen koti on aina siisti. Tai jos on, niin sen perheen äiti on varmaan hermoheikko siivooja jota muut perheen jäsenet pelkää...:)

    Meillä on koira (joka ei kyl sotke ku ei lähe karvaakaan) ja neljä lasta. Olen aina ollut tarkka siisteydestä ja etenkin siitä, että tavarat ovat paikoillaan. Vuosien myötä olen todella joutunut tästä joustamaan. Voin jo hyvillä mielin lähteä vaikka kävelylle tai töihin, vaikka kämppä on hurlumhei.

    Elämässä on tosiaankin tärkeämpiäkin asioita kuin siivous. Olen kuitenkin opettanut lapsilleni siivousta ja kaikki siihen osallistuvat. Esikoiseni on nyt kohta muuttamassa kotoa pois ja toiseksi vanhin lähdössä viikoiksi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Niin se aika kuluu. Elämä rauhoittuu ja sotkutkin vähenee kunnes kahdestaa miehemme kanssa ihmettelemme kodin hiljaisuutta...

    Nauttikaamme siis lasten äänistä ja sotkuista(kin) vielä kun niitä on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kolme lasta, aika "professorimainen" mies, kaksi kissaa ja koiranpentu. Joten, siistiä on täysin mahdotonta meillä pitää. Minä en ainakaan siinä onnistu. Meillä yleensä siivotaan torstaisin, mutta en jaksanut eilen tehdä edes ruokaa. Eli siivotaan tänään mitä jaksetaan ja lapset siivoaa aina omat huoneensa oikein hienosti. (Kun ensin vähän ärähtää...)

      Poista
  6. Viisaita sanoja kyllä mummultasi! Täytyisi olla itselleen armollisempi ja hyväksyä, ettei koti voi aina olla tip ja top. Tosi hyvä postaus! :)

    VastaaPoista
  7. Viisaita sanoja. Yritän höllätä, oikein tosissaan monella tapaa ja löytää ne oikeasti merkittävämmät jutut. Kynä piirokset lipaston ovessa ja sohvan koriste tyynyt lattialla ei ole niin paha kriisi, vaikka se joskus siltä vieläkin tuntuu. Varmastikiin elämässä on oikeasti hyvin vähän asoita josta tarvis ressata.

    VastaaPoista
  8. Hih,mä rakastan näitä postauksia :) Mä just eilen laitoin meiltä samanlaisia kuvia facebookiin ja yllätyin kuinka moni siellä kävi kommentoimassa että wau,ihana nähdä teiltä tälläisiä kuvia kun muissa on aina ollut niin siistiä,ja että kuinka moni oli oikein helpottunut ettei itse olekaan niin huono äiti kun aina on jossain sotkua =O Siis lähinnä hämmästelin sitä että luuleeko joku OIKEESTI että meillä 6 lapsen ja 2 koiran kanssa on aina paikat tiptop =D Juu,ei ole ei! :)

    VastaaPoista
  9. Voi, miten teillä sotkukin on kaunista! Paljon toipumisen toivotuksia teille.

    VastaaPoista
  10. Ihana postaus ja niin totta! :) Hienoa että Pantton on alkanut parantua. En ikinä lakkaa ajattelemasta miten ihanan valoisaa teillä on.

    p.s. (joistain kuvista sotkua piti etsiä suurennuslasin kanssa :D)

    VastaaPoista
  11. Teillä näyttää kyllä varsin kodikkaalta ja ihanalta vaikka on sotkuistakin =) Vaikka mä tykkään kun on siistiä ja sotkuisuus ahdistaa, niin on meilläkin välillä sotkuista (kuten nyt), mutta ei siihen tosiaan kuole =)

    VastaaPoista
  12. Ihania kuvia nämäkin, ja niin todellisia. ♥
    Jaksuja siulle arkeen, toivottavasti nyt toipuiltu! :)

    VastaaPoista
  13. Mulle tuli jostain syystä kovastikin herkkä olo ja kyynel silmään postauksestasi ja kuvistasi.
    Elän nyt niin samaa kuin sinä, tunnen niin samoin. En tiedä milloin olisin nukkunut hyvin. Kuvat näyttävät niin tutuilta babyhalereineen päivineen.

    Paljon lämpimiä sympatiahalauksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, kiitos kaunis.=)
      Juu, tuota babyhaleria on tullut käytettyä todella ahkerasti. Kuumelääkettä mennyt kolmen tunnin välein. Burana ja Panadol on hyvä yhdistelmä lapselle! Ja pillimehuja joka välissä olen tarjonnut. Poika kun ei ole syönyt oikeastaan yhtään mitään sunnuntai illan jälkeen. laihtunut on aika reippaasti...
      Toivotaan, että saadaan ensi yönä nukkua hyvin. Uni on niin tärkeää.

      Poista
  14. Kummallista muuten olisikin jos lapsiperheissä kodit olisi niiin puts-plank, ettei missään mikään paikka olis vinossa tai löytyisi tavaroita sieltä missä niiden ei kuulu olla jne. Elämisen jäljet kodissa tekee kodin kodikkaaksi.
    Paranemista sinne ja toivottavasti pian saisit nukkuakin kunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mäkin olen mieltä.
      Meillä on nyt tuo pyykkivuori kasaantunut viikon verran.Siksi meinataan siihen hukkua...onneksi lapsilla niin paljon vaatteita ettei kukaan ole mitään kaipaillut.
      Ensi yönä toivon, että saisin nukkua todella hyvin!
      Mies on viikonlopun poissa, eli olen lasten kanssa kotosalla yksin. Otetaan iisisti.

      Poista
  15. On jotenkin niin ihanan valoisia kuvia, ettei sotkua meinaa edes huomata :) Paranemisia!

    VastaaPoista
  16. Ihana kirjoitus. Silti... teidän sotkut näyttävät paremmilta kuin meidän sotkut :D Jaksamista sinne!

    VastaaPoista
  17. Onneksi Pantton on alkanut tervehtyä. Kamalaa, kun lapsi sairastaa. Kun sen kaiken ottaisi heti paikalla itselleen, mutta ei voi.

    Ja väsymys hajottaa pään, auts. Toivottavasti saat nyt levättyä univelkoja pikkuhiljaa pois.

    Kotinne on kaunis sotkuisenakin.

    Minua ärsytti tänään auringon paljastamat liat ikknoissa ja pölyt nurkissa, mutta sellaista se on joka kevät. Piti lukea tenttiin ja sulkea silmät muulta.
    Huomenna on siivouspäivä, mutta tuskin ikkunoita jaksan alkaa.

    VastaaPoista
  18. Ihanan realistisa kuvia. Kodikkaita:)
    Niin tutun kuuloisia ajatuksia taas. Minä vasta opettelen olemaan itselleni armollisempi. Opettelen hyväksymään että munkin voimavarat on rajalliset ja olen riitävän hyvä tällaisena. Monet sinun kirjoitukset tänne blogiisi on lohduttanut mua paljon. Olen löytänyt ajatuksistasi paljon itseäni.Olen käynyt samanlaisia asioita läpi elämässäni viimeaikoina. Ihailen rohkeuttasi tuoda esille täällä vaikeitakin asioita.
    Jos jotain olen oppinut niin ainakin sen, että on monia paljon tärkeämpiäkin asioita kun se että koti kiiltää joka hetki. Esimerkisi, että on aikaa istua sohvalla lapsi kainalossa ja lukea yhdessä kirjaa:) Ehtiihän ne tiskit ja pyykit sitten taas laitella.

    Paranemisia ja jaksuja:)

    VastaaPoista
  19. Pikaista paranemista ja hyviä yöunia sinne teille. Ihania kuvia! Eikä noissa kuvissa kyllä mielestäni mikään kaasossotku todellakaan ollut. Ihan lapsiperheen arkea mielestäni.

    VastaaPoista
  20. Kiitos postauksesta! Olipa mainio. En enää edes harkitse sitä siivoamista - lepään ennemmin.:) Blogisi on huippu.

    Paranemista ja voimia!

    Terveisin,
    Usein juttujasi lukeva harvinaisen laiska kommentoija:)

    VastaaPoista
  21. Voihan kääks, eihän tuo edes näytä sotkuiselta :) Minäkin pohdin teemaa omalla tavallani jokin aika sitten: http://ehtoisa.blogspot.com/2012/03/vain-tassa-blogissa-ehtoisan-emannan.html :D

    Mutta niin se on, siisteys ei ole aina niin tärkeää, läsnäolo on.

    VastaaPoista
  22. Meillä _minä_ olen vetänyt lonkkaa viikon, sairastaen keuhkokuumetta :( Epäjärjestyksen määrä on sanoin kuvaamaton, 5 lasta 1v-10v välillä ja me aikuiset sotkemassa. Ja pyykkikorit, huuh. Mies on tehnyt miehen työn tään viikon ajan täällä kotona, olen hirmuisen kiitollinen <3 Siltikin tekis jo mieli saada se töihin ja päästä järjestelemään keittiön laatikostot alkuperäseen järjestykseen ;)
    -Piia

    VastaaPoista
  23. Niin voin nyt kyllä samaistua oloosi!
    Neljä yötä olen valvonut meidän Lennin kanssa...yskii keuhkonsa pihalle, taukoamatta.
    Viimeyönäkin nukuttiin max. 2 tuntia. Mies on ollut koko viikon yövuorossa, joten apua ei tule öisin. Ja kun siihen yskään ei mikään auta. Sitten töihin ja puol ysi illaksi kotiin ja taas yö valvotaan ja samaa rataa. Nyt alkoi keskimmäisellä kuumeilu ja kurkkukipu.
    Lääkärissä käytiin jo kuopuksen kanssa, ei mitään ihmeempää ainakaan vielä...
    Ja sotkuja tulee taatusti joka lapsiperheessä ihan joka päivä roppakaupalla, mites sitä muuten vois elää?
    Viisas mummo sinulla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten sä olet selvinnyt töihin? Huh, mä en pystyisi.En ole jaksanut tehdä kotona viikkoon mitään.

      Poista
    2. Jos totta puhutaan, niin en tiedä:)
      Onneksi on sunnuntait! Edes yksi päivä koko perheen voimin.

      Poista
  24. Voi miten rankka viikko teillä on ollut! Toivottavasti nyt jo helpottais. Ja nuo real life -kuvat on aivan ihania! Teillä on niiiiiin kodikkaan ja aidon näköstä! Pitäiski välillä kuvata tosiaan noita hurlumhei-päiviä, niitä kyllä meilläki riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nyt poika alkaa olemaan paremmassa kunnossa. Valoa tunnelissa taas. =)
      Ja kiitos sanoistasi! Kiva jos näyttää kivalta vaikka sotkuisenakin.

      Poista
  25. Kuule, teidän kaunis koti näyttää miljoona kertaa ihanammalta, kun nuo monien blogien vitivalkoiset tiptop-kodit! Näiden kuvien perusteella teidän koti on lämmin ja viihtyisä paikka ja hyvällä maulla laitettu. Muutenkin tykkään sun tyylistä ja kirjoituksista, se on sitä oikeaa elämää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! En nyt siitä tiedä, mutta jos tykkää huvikumpumaisesta Peppi-tyylistä, niin juu, meillä voipi sitten olla kaunista. =)

      Poista
  26. Pikaista paranemista pienelle. Mummoilta kuulee viisauksia :)

    VastaaPoista
  27. Heippa!
    Ihana blogi! Ja olen todella samaa mieltä aiempien kommentoijien kanssa; vanhoissa naisissa asuu kaikki viisaus! Kotisi on niin valoisa ja lämminhenkinen, että tuollaista "sotkua" ei tosiaan edes huomaa.
    Tsemppiä toipilaalle ja tukijoukoille!

    VastaaPoista
  28. Ihana postaus, niin totta aika kulkee teimme me mitä tahansa sillä ajalla.
    Mukavaa viikonloppua!
    Ilona

    VastaaPoista
  29. Toivottavasti vointi jo parempi teillä,kaikilla.Minusta kotisi on kaunis vaikka joku peitto vähän vintturassa olisikin,ja niinhän niiden pitääkin olla,rennosti ja huolettomasti sekä tavaroiden että ihmisten!Lämmintä ja Anrinkoista kevättä!T:Susanna ja 3rinsessaa

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.