Arvontaan OSALLISTUMINEN on PÄÄTTYNYT!
Suoritan arvonnan ma 20.2. Kiitos kaikille osallistumisesta. Teitä oli HURJA määrä!
Hyvää ystävänpäivää kaikille!
Esla halusi järjestää blogini kanssa huikean ystävänpäivä-arvonnan.He lahjoittivat arvottavaksi kaikkien kesken pinkin T4 kelkan, luistojalaksin.
Kelkka sopii 130-170cm, eli koululaisesta aikuiseen.
Jalasten ansiosta kelkka luistaa kuin unelma!
Osallistut arvontaan jättämällä kommentin ja kertomalla halutessasi jonkun muiston lapsuudestasi, mihin liittyy potkukelkka.
Toisen arvan saat linkittämällä blogissasi tai facebookissa. Kerro tästä kommentissasi.
Anonyymit, jättäkää jokin selvä puumerkki.
Arvonta-aika on 14.2- 19.2.2012.
Meillä potkukelkat kuuluvat ihan arkeen. Kuljen pojan kanssa kaikki matkat kelkalla ja viikonloppuisin saatamme lähteä kirppiskierrokselle potkutellen. Kaupassakin käydään välillä kelkalla. Meiltä löytyy kolme kelkkaa ja aiomme neljännen vielä hankkia. Mikä onkaan parempaa, kun kivalla talvisäällä lähteä potkukelkoilla ulos virkistymään. Samalla saa hyvää liikuntaa, mieli piristyy ja onhan tämä ekologistakin.
Ps. Pinkkejä kelkkoja löytyy ainakin Prismoista ja joistakin nettipuodeista.
Luistinjalaksilla luisto on ihan omaa luokkaansa. Suosittelen!
Potkuri kuului ihan olennaisena osana lapsuuteen, sillä kuljettiin joka paikkaan. Hauskinta oli se, kun laitettiin kaikki potkurit peräkkäin, pienin eteen, isoin taakse, muut siihen välille. kaikki potkuriensa kyytiin, edessä olevasta potkurista kiinni ja viimeisenä oleva sai laittaa junan liikkeelle. voi sitä vauhdin hurmaa! :)
VastaaPoista-JohannaM-
Iik iten ihana arvonta! Meillä tuo potkuri tulisi todella tarpeeseen, kun tämään-hetkinen taitaa olla 50-luvulta jopa. Hyvää ystävänpäivää kaikille!
PoistaSatutäti
Mukana ehdottomatsi! Potkukelkalla liideltiin lapsina pitkin järven jäätä, otettiin aurinkovarjot mukaan, niin tuuli veti meitä eteenpäin!
VastaaPoistaTää ois kyllä mun unelma! Mun lapsuuden muistoihin kuuluu koulumatkat potkurilla!
VastaaPoistaMeenuli
Kyllä tuollaisella potkurilla olisi tosi hieno potkutella! Arvonnassa mukana ehdottomasti, linkitin myös facebookiin. Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistaHuikea arvonta ja niin ajankohtainen!
VastaaPoistaLapsilla on ollut käytössä vanha pieni potkukelkka omasta lapsuudestani, joka hajosi nyt pitkän käytön jälkeen ihan lopullisesti.
Uutta potkukelkkaa ollaan ihailtu ja kokeiltu monesti prismassa, juuri tuota pinkkiä eslaa. :)
Potkukelkalla tuli kuljettua kouluun ja kavereille. Isoja mäkiä laskettiin niin kovaa, kuin kelkka kulki. Kyykkyyn piti käydä ettei lennä "sarvien" yli, jos vauhti töppää. Koiraakin lähti talvella mielellään käyttämään lenkillä, kun pääsi itse potkuttelemaan.
VastaaPoistaNykyisin potkutellaan menemään mummin vanhalla sinisellä kelkalla, samalla millä mummi työnteli minua, kun olin lapsi.
-Emppu-
Hei!
VastaaPoistaHuikea arvonta, mukana ehdottomasti!!
Lapsena mentiin luistelemaan potkurilla. Olisi ihana saada moinen omillekin lapsille.
t.KIRSIKKA
mukana arvonnassa! pikku tyttönä kuljin koulumatkat maalla aina kelkkaillen,meillä oli myös vanha ihana kissa joka osasi tulla pienen matkan vastaan meitä koululaisia ja hyppäsi potkukelkan kyytiin lopuksi matkaksi kotiin.
VastaaPoista-saijariini
Meillekin kelpaisi potkukelkka, sellainen talvivarustuksesta vielä puuttuu. En edes tiennyt että niitä edes saa pinkkinä.
VastaaPoistaMukana kahdella arvalla, jaan tämän facebookissa eteenpäin. :)) Ensimmäinen muisto, joka tuli mieleen tapahtui ala-aste iässä. Potkuttelimme joka paikkaan siinä iässä parhaan kaverini kanssa ja tapamme mukaan potkuttelimme jäälle luistelemaan. Laskimme kuitenkin ennen jäälle menoa muutaman kerran mäkeä alas potkukelkoilla ja kaverini oli pienellä potkukelkalla matkassa, joka oli hänen pikkuveljensä ja vielä perintönä vaarilta. Kaverini laski niin hurjasti, että kelkka meni keskeltä halki ja vaikka se harmittikin nauroimme vedet silmissä ja melkein pissat housuissa. Niin hauskalta se oli näyttänyt. Onneksi kelkka saatiin pian takaisin ajokuntoon. :)
VastaaPoistaMeillä kanssa unelmoidaan pinkistä kelkasta ja onneksi, kun maalla asutaan niin kelkalla pääsee hienosti potkuttelemaan edelleen.
VastaaPoista-MeTuA-
Ihana arvonta!
VastaaPoistaAinoita muistoja on potkukelkkailut mummolassa, äiti ja isä eivät kaupunkiin kelkkaa ostaneet.. Mutta ne mummolan muistot ovatkin sitten sitäkin arvokkaammat! Niihin liittyy aina jonkun serkun kanssa touhuilut, ja ne potkukelkkakisat :D ne vasta hauskoja olikin.. ja sitten saikin kuumaa kaakaoo ja tuoretta pullaa! terveisiä mummolle ja ukille pilvien päälle,
Toivotteleepi Sarvis
Minulle tulee mieleen potkuriretket mummon kanssa. Minä istuin pikkutyttönä kyydissä ja mummo antoi vauhdit :D
VastaaPoistaNykyään potkuri kuuluu aina talvella meidän joka päiväiseen elämään. Tykkään tosi paljon!
Kahdella arvalla yrittäisin olla mukana kun tää bloggeri nyt vaan toimisi :/ Ei anna tällä hetkellä mun linkittää blogiin, mutta yritän myöhemmin uudelleen.
Ihana arvonta!!
Aivan huippu arvonta!
VastaaPoistaJo aivan lapsesta asti potkurilla kuljettiin kouluun, harrastuksiin, kirjastoon ja minne ikinä halusimmekaan mennä. Muutettuani pois kotoa olen haikaillut punaisen potkurini perään, johon oli suurilla mustilla kirjaimilla kirjoitettu nimeni (koulun pihalla kun oli ainakin 30 samanlaista punaista potkuria) ja liimattu pieni virtahepo-tarra tunnistusta helpottamaan. Olen toivonut uutta potkuria jo kauan, mutta uuden hankinta tyssää aina siihen, että mieheni mielestä potkuri sijaitsee veneen pohjassa ja potkukelkka on tuo vallan mainio peli, jolla voi liikkua paikasta toiseen talvella. Ilmeisesti Joulupukkikaan ei ole ymmärtänyt toivettani, kun veneeseemme on hankittu kyllä uusi potkuri, mutta potkukelkkaa ei vielä pihallamme näy.
-MiLi-
No huh sentään, sana huikea on kyllä tässä kohtaa ihan paikallaan. Olen sitä ikäluokkaa, että potkukelkka ja huopikkaat kuului erottamattomasti minun lapsuuteni talviin. Potkukelkalla mentiin ensin tienvarteen josta sitten linja-autolla kouluun.
VastaaPoistaIhana väri! Yhdellä mukana.
Ehdottomasti mukana, lapsena on tullut potkukelkkailtua mökillä järven jäällä :)
VastaaPoistaEi tartte edes muistella lapsuuteen asti kun tänäkin päivänä potkuttelen linja-autopysäkille talvisin :) Ja lasten kanssa tietysti ympäri pihaa :)
VastaaPoistaIhana arvonta!
Voih, niin ihana. Juurikin tuossa surimme vanhaa punaista(vaarini vanhaa) potkukelkkaa, joka päätti lopullisesti "räsähtää" kasaan. Meillä nuo neljä plikkasta tykännyt sillä kovasti kulkea koulu/kaverimatkat. Poika niin ei ole välittänyt.
VastaaPoistaTätä sinun ihanaa elämän makuista blogia lueskellut olen joka päivä jo pitkään. En vain ole mikään mestari koneen käyttäjä, joten kirjautua en ole vieläkään osannut?
Terveisin viiden lapsosen äityli
Ja niin mukana arvonnassa, jos se on okkei :)
Ihan pienenä tyttönä minut sidottiin potkurin kyytiin pitkällä kaulahuivilla, etten pudonnut vauhdissa kyydistä. Isompana tyttönä potkuttelin kelkalla kouluun ja koulun jälkeen luistimet kelkan kyydissä luistinradalle. Kyllä kelpaisi kelkka entiselle pikkutytölle, nykyiselle keski-ikäiselle vieläkin! Ehdottomasti arvonnassa mukana!
VastaaPoistat. Tuuli-Talvikki
Oi ihana!
VastaaPoistaLapsuudessa mummon kanssa potkuteltiin, kun siellä pääsi käymään :)
Kati
ihana <3 Sain pienenä siskolta joululahjaksi potkukelkan (joka nyttemmin on jo hukkateillä :( ) ja muistan kuinka meijän koira veti sillä isää, äitiä ja mua... riski koirakun oli :) Alamäet mentiin lujaa!
VastaaPoistaVau, mikä arvonta =)
VastaaPoistaPotkuri on pop! Oman lapsuuden muisteloissa potkurilla potkuteltiin koulumatkoja ja kotona huristeltiin huvin vuoksi.
Ehdottomasti mukana arvonnassa yhdellä oikein onnekkaalla arpasella!!!!
-Kirsi K.
Ihana pinkki:)
VastaaPoistaMinä potkuttelin aina talvet kouluun sinisellä Eslallani:)
MAHTAVA PALKINTO,EI VOI JÄTTÄÄ OSALLISTUMATTA,JOS VAIKKA TÄLLÄ KERTAA ONNI POTKIS.
VastaaPoistaKOULUMATKAT JA LUISTELUREISSUT TEHTIIN LAPSENA MONESTI POTKUKELKALLA JA LEIKITTIIN NIILLÄ MONESTI MUULLOINKIN.
Mukana kahdella arvalla tavoittelemassa tuota huisin kaunista potkukelkkaa. Potkukelkka oli lapsuudessani talvisin ihan yleinen kulkuväline. Sillä kuljettiin kaikki matkat aina kun keli sen salli. Noin kauniita kelkat eivät kyllä olleet!
VastaaPoistaIhana arvonta! Lapsena laskettiin potkukelkalla mäkeä kolmisin. Yksi istui kyydissä, toinen seisoi jalksilla ja kolmas oli 'koirankopissa' eli oli jalaksilla kyykyssä heti istuimen takana. Oma pieni potkukelkkani unohtui kerran pihatielle ja isä peruutti sen päälle autolla :´(
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää!
Ehdottomasti arvonnassa mukana, kahdella arvalla; linkki blogissani! :)
VastaaPoistaMuistan hyvin elävästi, kun muksuna potkuteltiin kouluun ja loppumatkasta, jossa oli iso mäki, tehtiin niin pitkä "juna" kuin vain aina kavereita saatiin kokoon. Ja sama juttu oli kotiin lähtiessä. Ai että, se vasta oli kivaa! :D
Huippu arvonta, Lapsuudessa tehtiin potkukelkoista aina juna, kaksi tai kolme potkukelkkaa peräkkäin ja sitten toiset istumaan ja ohjailemaan ja joku kavereista potkuttelin perimmäisessä kelkassa vauhtia,tämän olen opettanut myös omille lapsille, eilen viimeksi tehtii kahdesta kelkasta juna ja potkuteltiin menemään. Huisin hauskaa!! tuo pinkki kelkka on kyllä niin karkki kuin vain voi olla.
VastaaPoistaIhana potkukelkka ja mikä väri, maailman ihanin!
VastaaPoistaMulla oli pienenä tyttönä potkukelkka millä potkuttelin ja harmi kyllä ei ole hajuakaan missä se nyt on :(
Osallistun kahdella arvalla, jaan tämän blogissani :)
Heti alkuun, ettei unohdu... Linkitin fb:ssa, joten kahdella arvalla mukaan.
VastaaPoistaLapsena kuljettiin potkurilla joka paikkaan, kouluun, naapuriin, luistelukentälle... Ja potkukelkkakilpailuja oli vähän väliä. :) Luistelemaan oon myös oppinut potkurin kanssa.
Ihana arvonta! Itselläni ei lapsuudessa ollut potkukelkkaa, vaikka niin kovasti olisin sellaisen halunnut. Jospa tämä kelkka karkottaisi tuon lapsuustrauman ;) Terveisin, Unikko
VastaaPoistaIhana potkukelkka! Lapsuudesta muistan että tuollaisella oli hirveän kiva kyyditä kaveria, kun jollain kaverilla oli potkukelkka. Meillä ei ikinä ollut, vaikka kovasti oltais haluttukin. :(
VastaaPoistaOnpas siinä söpö potkis! :) Me tehtiin lapsena kavereiden kanssa potkureista juna, siten, että laitettiin useampi potkukelkka peräjälkeen (jalakset limittäin). Siihen pääsi sitten peräkanaa istumaan ja yksi riuska sai olla veturinkuljettajana (eli junan työntäjänä) perässä. Hauskaa. :) Meillä ei tällä hetkellä potkuria olekaan, joten toivottavasti onnetar suosii!
VastaaPoistaVoi ihanuus mikä potkukelkka, haaveilin aina lapsena saavani potkukelkan <3 mutta koskaan ei pukki sitä tuonut =) Ja nyt on esikoisemme useasti todennut haluavansa sellaisen.Terkuin Helmiina08
VastaaPoistaKaupunkilaislapsen elämään ei potkukelkat pahemmin kuuluneet, Mammalla sentään oli vihreä kelkka jolla lapsena pääsi potkimaan ja kyytiin istumaan.
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana :)
Mahtava arvonta!
VastaaPoistaLapsuudessani kelkkailu kuului oleellisena osana Mummilassa oloon..
Ihana potkukelkka! Lapsena mentiin kelkalla "kolmipäällä", yksi istui, toinen oli ns. koirankopissa eli kyykyssä jalaksilla istuinosan takana ja kolmas lykki vauhtia. Lennettiinpä sitä kerran oikein komeasti tällä miehityksellä lumihankeenkin kun jalakset tökkäsivät hiekoitushiekkaan, onneksi ketään ei sattunut, mutta makeat naurut saatiin!
VastaaPoistat. Erikas
Tahtoo tollasen!!! ehdottomasti mukana arvonnassa,vanha kelkka kun vetelee viimesiään.t:Hanna k-t
VastaaPoistaIhana arvonta! Lapsena kuljin potkukelkalla aina talvisin kouluun, jotenkin hyvät muistot jäänyt siitä :) Tuollainen pinkki vasta ihana olisi!
VastaaPoistaOsallistun yhdellä arvalla!
Iris
Lapsuudesta muistuu kun potkukelkkailtiin hangen päällä, jotenkin se hanki vaan kesti sen painon, mitenköhän se oli mahdollista? Olis kyllä tarve kelkalle.
VastaaPoistaIhana pinkki. Mukana ehdottomasti arvonnassa! Potkuri kuului myös minun lapsuuteen. Mainio kulkupeli. :)
VastaaPoistaAivan ihana! Meidän huushollissa on kaksi potkukelkkaa ja kolme jäsentä, joten tuossapa olisi se puuttuva kolmas kelkka. Lapsuudessani minulla oli pieni sininen potkuri ja nyt sitä käyttää oma lapsemme :)
VastaaPoistaYstävänpäiväterveisin Anu
Meillä oli siskoksilla samanlaiset, mutta erivärist potkurit. Koska asuimme Lapissa, ei teitä paljoa hiekoitettu. Kaikkialle kuljettiin niillä, kirjastoon ja Kuukkasen kauppaan :) Ihana arvonta! Iloa Ystävänpäivääsi, olet ihana!
VastaaPoistaHuippu arvonta!! Potkukelkka kuului mun lapsuuteen ja sillä potkuteltiin pitkin talvea. Meillä oli perheessä pieni punainen ja isompi sininen potkukelkka. Mut toi pinkki ois ihan mahtava!!!
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää! :)
T.Serafina
Itselläni ei ikinä ole kelkkaa ollut, mutta mummulassa sillä mentiin kovaa kyytiä aina. Potkukelkasta tulee aina mieleen mummu <3 .
VastaaPoistaEmmiina :)
Osallistun ehdottomasti, pinkki kelkka ois tosi hieno! Hyvää ystävänpäivää :)
VastaaPoistaVau mikä arvonta! Osallistun ilman muuta. Mukavaa ystävänpäivää!
VastaaPoistaHeippa!
VastaaPoistaKiitokset mukavasta blogista! :)
Osallistuisin tuon ihanan potkukelkan arvontaan yhdellä arvalla.
Meillä oli kotona punainen potkukelkka. Se nitisi ja heilui ja oli joka talvi kovassa käytössä. Siskon kanssa kyyditsimme toisiamme ees taas tietä pitkin ja usein potkuttelimme sukulaisille kyläilemään. Kissammekin istuskeli siinä usein nautiskelemassa auringosta, mutta vauhtia ei halunnut vaan tykkäsi hengailla kaikessa rauhassa omassa pihassa.
Vuosia myöhemmin muutin omaan kotiin ja hankeimme nykyisen mieheni kanssa koiran. Aika itsepäinen tapaus ja välillä lenkillä heittää jarrut pohjaan eikä suostu enää liikkumaan. Joten koiruuskin on välillä päässyt sylissä kyytiin.
Nyt meillä on kaksi lasta ja he ovat valtavasti tykänneet kulkea mummolan potkukelkan kyydissä. Omaa kelkkaa meillä ei ole, mutta tuo olisi aivan ihana. :)
Iloista talvea!
Terveisin: Sanna K.
Voi ihanuus, mä niin haluan tälläisen =)
VastaaPoistaLapsena tuli potkuteltua paljon, talvisin mentiin aina kavereille potkukelkoilla ja yhdessä potkuteltiin ympäri kyliä..paljon hyviä muistoja :)
Ihana arvonta, minulta puuttuukin "oma kelkka", lapsilla jo on mutta ne on niin pieniä kelkkoja aikuiselle. Osallistun kahdella arvalla, linkitän myös fb:ssä
VastaaPoistaMinulla oli lapsena pieni punainen kelkka, sillä 1km koulumatka taittui sujuvasti. Myös leikimme paljon liikenne leikkiä, potkurit oli meidän kulkuneuvomme ja poliisi ohjas liikennettä ja laittoin kurittomat kuskit jäähylle :D
T: Elsa
Oi ihana arvonta! Yhdellä arvalla mukana=) Meilläkin potkukelkkailtiin aina mummolassa.
VastaaPoistaPakko osallistua, meillä on isompi potkuri ostoslistalla - jospa onni suosisi :)
VastaaPoistaPienenä me tehtiin aina naapurinlasten kanssa junia potkureista. Meno oli hurjaa. Pienin köytettiin kaulaliinalla etuistuimeen kiinni ja suuremmat vuorottelivat veturinkuljettajina... No tunnustan, että viime talvena istuin viimeeksi tällaisessa junassa. Hauskaa oli - edelleen :)
Ihana arvonta:) Mun vahvin potkukelkkamuisto liittyy siihen kun serkkujen kanssa kivuttiin mäen päälle, tehtiin potkukelkoista jono ja laskettiin tällä jonomuodostelmalla mäkeä, jonka alaosassa oli tiukka mutka. Usein koko jono kaatui kun tultiin mutkaan liian lujaa ja sekös vasta hauskaa oli:) Näin jälkikäteen äitinäkökulmasta ajatellen melko vaarallista touhua:)
VastaaPoista-Hippiäinen-
Oih, juuri tuollaisesta olen haaveillut!
VastaaPoistaVoisi potkutella talvella työ- ja päiväkotimatkat.
Lapsuudessasi potkukelkkailtiin paljon :)
T. Sanna-Leena
Voi, potkukelkkaa kaipailen aina kirkkaina pakkaspäivinä, kun tie on sopivan liukas ja hiekoittamaton...! Lapsena sillä maalla kuljettiin kouluun ja kyläilemään ja iltaisin laskettiin mäkeä. Olisipa tuollainen pinkki ollut silloinkin!
VastaaPoistat. TiinaLiina
Tietysti osallistun aivan ihanaan arvontaan ja kelkan väri on tyttäreni lempiväri.
VastaaPoistaLapsuudessani mentiin usein koulumatkat kelkalla.
Eeva76
Oi ihanuus! Yhdellä arvalla mukana.
VastaaPoistaKaikki potkukelkka-muistoni liittyvät rakkaaseen Helmi-mummaani, joka muutti Taivaankotiin lähes kahdeksan vuotta sitten. Muistelen häntä edelleen päivittäin. Yhdessä potkuteltiin kauppaan ja kyläilemään pitkin lakeuksia ja se oli niin ihanaa.
Hyvää Ystävänpäivää Sinulle!
Vautsi mikä pinkki potkukelkka! Muistan itse, kun mummolassa oli vanha punainen potkukelkka, jolla haettiin posti talvella. :)
VastaaPoistaOooooo!!!!! Niin mukana 2 arvalla!
VastaaPoistaPikkusiskon kanssa pienenä potkuteltiin aina kaksin luistelemaan :)
Meillä oli sellainen perinteinen punainen kelkka, joka on nyt siskollani ja olen miettinyt että oman tarvitsisi.
Voisi lasten kanssa potkutella sinne luistelemaan :)
Moikka, nyt pitää koittaa onneaan! Mulla tuli ihan heti mieleen lapsuudenkotini naapurissa asuvat ystävät ja potkukelkat jotka usein laitettiin junaksi ja laskettiin yhdessä mäkeä alas. Hyvää ystävänpäivää! -Tiina
VastaaPoistaEnsimmäisenä tuli mieleen matkat potkurin kyydillä kirjastoautolle, häntälakki päässä :). Isompana potkuttelin läheiselle sivutielle laskemaan mäkeä. Tie mutkittelee isoa mäkeä alas, sai mahtavat vauhdit.
VastaaPoistaIhan pakko osallistua tähän arvontaan. Niin on makee palkinto! Lapsuuteni Eestissä meillä oli potkukelkka, sitä sanottiin 'Suomen kelkaksi'.. :)
VastaaPoistaMenimme potkurilla siskon kanssa luistelemaan. Siinä istuessa oli hyvä vaihtaa luistimet jalkaan, pukukoppeja kun ei ollut. Samaiseen potkuriin nojaten sitä luistelua opeteltiin. Kulta-aika lapsuuden... :)
VastaaPoistaOsallistun arvontaan! Lapsena kuljettiin kelkalla koulumatka lähimmälle bussipysäkille, nyt asumme perheeni kanssa lapsuuden kodissani ja jos voitamme niin pääsee tyttäremmekin kulkemaan koulubussille potkutellen :) ~~henni~~
VastaaPoistaOi, ihana kelkka =) Meillä oli lapsena minun pappani tekemä potkukelkka, jonka hän oli tehnyt äidilleni kun hän oli pieni. Se oli hieno kaikkine koukeroineen ja koristeineen, mutta tietenkin itseä hävetti lapsena sillä potkutella kun se oli erilainen kun kaikilla muilla. Nyt osaakin jo eritavalla arvostaa sitä uniikkia kelkkaa =)
VastaaPoistaSain viime vuonna synttärilahjaksi (29 v. ;) potkukelkan itselleni. Sillä on kätevä viedä poikaa kerhoon ja muutenkin potkutellaan paljon. Lapsena potkurilla pääsi pikavauhtia kavereiden luo kylään. Luistelemassakin käytiin potkurin kanssa.
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana.
VastaaPoistaAsuin pienenä maalla ja muistan että talvisin melkeen kaikki kyläkoulun lapset tuli potkukelkalla kouluun. Siinä ne kelkat oli aina nätissä rivissä :)
Iiiik, ihana arvonta ja pinkki potkuri sopis tänne meille Kujalaan niiiiin hyvin! Saimme siskon kanssa lapsena yhtenä jouluna lahjaksi potkurin, sinä jouluna pukki tuli meille kyseisellä potkurilla ja jatkoi meiltä matkaansa kävellen :)
PoistaJohannaMaria
Oi mikä ihana palkinto, yhdellä arvalla mukana :) Lapsuuteen kuului vanha, kulunut potkukelkka (en itse asiassa edes tiedä keneltä sen sain) ja vihreät (!) huopikkaat, niillä oli kiva mennä!
VastaaPoistaMahtava arvonta !! Tyttäreni on jo monesti toivonut vaaleanpunaista potkukelkkaa :) Minun muistoni lapsuudesta on se, kun potkukelkkani varastettiin :(
VastaaPoistaSiis WAU! Huikean mahtava arvonta!! Tämä tulis niiiiiin tarpeeseen meidän ekaluokkalaiselle joka ei haluais kävellen koulussa kulkea.
VastaaPoistaLapsena kuljin itsekin potkukelkalla kouluun. Täälä lapin mailla näin tehdään edelleen ja olisi ihana liittää tyttö joukkoon! :))
Vaikka en nykyisessa kotimaassani potkukelkkaa tarvitsekaan,voisin ottaa sellaisen lapsuudenkotiini,kun siella joskus talvella olemme....
VastaaPoistaMuistan,kun joskus lapsena oli niin kovat hanget,etta potkuttelin lahimetsassa potkukelkalla lumen paalla.
Yhdella arvalla onneani koittamassa...
Oi oi oi, mikä palkinto!!!
VastaaPoistaMeillä kyllä potkukelkkaillaan ahkerasti ja kolmas potkukelkka olisi tarpeen!
Lapsuudesta muistan kun potkuttelimme täysillä lumipenkkaan ja teimme kuperkeikan kelkan sarvien yli lumeen!
Kahdella arvalla mukaan!
Kahdella arvalla mukana (jaoin facebookissa ystävilleni). Meillä oli mun lapsuudessa aina potkureita, niillä on menty koulumatkat ja kauppareissut. Nyt kun asutaan kaupungissa, niin potkuttelut on jääny ja omaa potkukelkkaa ei oo tullu hommattua, joten meillä ois hyvä koti pinkille Eslalle :)
VastaaPoistaIhana arvonta! Potkukelkkailuun liittyviä muistoja monta lapsuudesta...ah sitä vauhdin hurmaa ja jalasten ja potkuttelun ääntä! Ollapa oma potkukelkka!
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana.
T: almis
Yhdellä arvalla mukana. Lapsuudessa käytin paljon potkukelkkaa ja päällimmäisenä on muistot luistelemaan menosta potkukelkan kanssa. Kelkasa oli hyvä istua ja vaihtaa luistimet jalkaan.
VastaaPoistaAivan ihana karkki! Lapsuuteeni talviin kuului ehdottomasti potkukelkka. Arvalla mukana.
VastaaPoista-Milla-
Hei!
VastaaPoistaMukana arvonnassa.
Taru
Hieno on potkuri,yhdellä arvalla sitä tavoittelemaan. Lapsuuteeni kuului potkukelkka, kuten myös omien lapsieni. Se on sitä ihanaa maalaiselämää.
VastaaPoistaTerveisin Vandabanda
Oi miten ihana <3 ! 80-luvulla koulumatkatkin taittuivat välillä potkurilla, kunhan vaan lunta oli ;). Yhdellä arvalla osallistun arvontaan, tää olis kyllä niin söpö meidän prinsessoille!
VastaaPoistaMukana arvonassa kahdella arvalla <3
VastaaPoistaParas muisto oli saa ihan oma potkuri eikä siskojen kanssa yhteinen :)
Mukana arvonnassa! Mä en koskaan lapsena saanut potkuria, vaikka olisin halunnut. Ehkäpä nyt onni suosisi... :)
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana. Huippu palkinto, tämän tahtoo hän kyllä! :D
VastaaPoistaMuistoni potkukelkasta ovat tosi sumeat, sillä en koskaan sellaista saanut, eikä meillä sellaista ole ollut.Muistan vain pienenä nähneeni jollakin potkukelkan ja olin kateudesta vihreä...
Ihana pinkki! Mulla oli lapsena sininen lasten malli : )
VastaaPoistaVoi, punaisella Eslalla mentiin kouluun ala-asteella ;) Mukana arvonnassa siis!
VastaaPoistaLapsena "salaa" potkukelkalla karkkiostoksille lähi kioskille, jonne ei jalkaisin olisi ehtinyt. Yhdellä arvalla mukana. Ihanan värinen tuo pinkkikelkka.
VastaaPoista-Karkkihirmu-
Mukana arvonnassa yhdellä arvalla, mahtava arvonta! Meillä potkukelkka muistuttaa aina kauppareisuista mummon kanssa lapsuudessa, mummolla oli iso ja painava vanha kelkka, joka oli kyllä tosi hieno, mutta hieman epälapsiystävällinen, koska jalakset kaareutuivat piikeiksi ylöspäin edestä, eikä toisiinsa, niinkuin nykykelkoissa:)
VastaaPoistaKahdella mukana ehdottomasti, ihan mieletön palkinto. IIHANA!!
VastaaPoistaLapsena sitä tuli potkuteltua talvisin melkeinpä joka päivä kouluun. Oma potkukelkka on ollut jo monena talvena haaveena omille lapsille...
Mukana arvonnassa! Pinkillä potkukelkallahan voisi potkutella vaikka töihin! :)
VastaaPoistaMaalaislapselle potkukelkka oli kyllä talven ykkösmenopeli, ja mäet laskettiin tietysti aina niin lujaa kuin vain kelkalla pääsi. Nyt kaupunkivuosien jälkeen rakennamme taloa mäen päälle ja palaamme maalaismaisemiin. Kelkka tulisi siis tarpeeseen!
VastaaPoistaNykyään ehkä kuitenkin jarrutan mäessä vähän..
-MarjoAnnika-
Lapsena minulla oli punainen Ihana potkuri, sillä harjoiteltiin luistelemaan, sillä kuljettiin koulumatkat, joskus isoruskea, minun punainen ja pikkusininen laitettiin junaksi pikkusiniseen sitöistiin oranssi narulla siskovauva kiinni minä ja veli mentiin omiin menkkeihin ja siinä sitten nautittiin vauhdista se hetki kun jompi kumpi vanhemmista ehti ja jaksoi työnnellä, sitä tapahtui harvoin..
VastaaPoistaMeillä ei ole yhtään potkaria. Ehkä olisi jo aika.
Että Onni ja Helmikin pääsisivät koulumatkoja potkimaan.
NImimerkki Nostalgiaa 80-luvun alusta
Ja minä ja paras kaverini löydettiin koulumatkalla hylätty potkuri joka pelastettiin ja sillä sitten kuljettiin kouluun! kahdella arvalla mukana! potkista!
VastaaPoistaMuistan että äiti lykkäsi meitä siskoksia aina niin että pikkusiskoni istui kyydissä kaulahuivilla sidottuna nojaan, ja minä seisoin noiden terien päällä äitini edessä:). Tää on niin ihanan värinen että toivottavasti arpaonni suosii :D
VastaaPoistakahdella arvalla mukna. jaoin omassa fb proiilissani ja olen lukijasi. voih <3 potkuri. siitä on paljon hyvinkin arvokkaita muistoja sydämessä. asuin pienenä mummin luona ja jouduin tietysti kulkemaan mummin mukana kesät talvet kaikissa mummien menomestoissa kuten ompeluseuroissa ja muissa. ja milläs muullakaan sinne mentiin kuin potkurilla talvella. vilttiin kääriytyneenä ja naru vyötärön ympärillä jotten tipu kyydistä ;) voi ihana.. potkurilla mekin menisimme varmasti lasten kanssa joka päivä päiväkotiin ja takaisin ja kauppaan ja vaikka minne jos meillä sellainen olisi.. voi onnetar, suosi meitä.
VastaaPoistaSiis Vau mikä arvonta :)!
VastaaPoistaIhan huippu!
Mulla ei hirveästi ole muistoja potkukelkkailusta, sillä vietin lapsuuteni Amerikassa, ja kun Suomeen muutimme, asuimme ihan keskustassa :).
Nyt olis kyllä huippujuttu jos arpaonni suosisi, niin omat tyttöni saisivat kuitenkin ihania muistoja potkukelkkailusta!
Ihana arvonta! Lapsuudessani mummolasta löytyi potkukelkka, jolla serkkutytön kanssa aina hiihtolomalla päästiin potkuttelemaan ja laskemaan mäkeä. Ensi talvena pääsisi tuon meidän pienimmänkin kanssa jo potkuttelemaan - mukana arvonnassa yhdellä arvalla =)
VastaaPoistaLapsuudenkodissani oli aina talvisin potkureita. Onpa kiva ystävänpäiväarvonta. Yhdellä arvalla osallistun.
VastaaPoistaHih..paras potkukellamuisto on ehdottomasti ala-asteajoilta. Minulla oli vaalean violetti potkukelkka ja siskollani tulipunainen. Sen nimi oli Punainen Paroni ja koulumatkat sujuivat todella sukkelaan kun kisattiin kumman kelkka kulkee nopeammin :)
VastaaPoistaKahdella arvalla mukana, linkitän tuonne oman blogini sivupalkkiin ja tämän päivän postaukseen :)
Mukana yhdellä arvalla, ihanan värinen potkukelkka! Lapsuudessa kuljettin matkat usein potkurilla, meillä oli siskon kanssa punaiset Eslat;)
VastaaPoistaTerveisin Heka
Ehdottomasti mukana arvonnassa 2 arvalla! Muistan kuinka meitä oli 3 siskosta potkurin kyydissä,kaksi penkillä ja yksi jalaksilla kun isä potkutteli liukkaalla autotielläi! :)
VastaaPoistaTiittero
Minä myös tottakai mukaan! Mulla itsellä oli sellainen pikkuinen punainen potkukelkka ja sellaista olen haaveillut tytöillekin. Mutta itselleni haluaisin ehdottomasti pinkin!!
VastaaPoistaHuikean hieno potkukelkka!! Ihana. :)
VastaaPoistaKahdella arvalla mukana, linkitän facebookiin.
Mä menin joskus talvella potkurilla kouluun, yläasteella en kehdannut potkutella pihaan saakka, joten jätin kelkan lähelle pusikkoon. :D
Aivan ihana potkuri! Äidin isä antoi vanhalla isolla kelkalla sellaiset kyydit, että oli pipo lentää päästä :D Yhdellä mukana. Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistaUpea arvonta! Upea potkukelkka! Olisipa ihanaa, jos onni kerrankin potkaisisi. Meillä olisi todellinen tarve potkukelkalle, kun talvella ei uskalla fillaroida, ja autoa emme omista.
VastaaPoistaAivan mahtava arvonta!! Meillä ei ollut auto kun olin pieni joten me potkuteltiin kaikkialle talvisin :)
VastaaPoistaSe oli myös vaalean punainen, mutta jäänyt kauan sitten eläkkeelle..
Olisi ihanaa saada samanvärisen uudestaan ;)
T. Tiina
Siis tämän parempaa arvontaa ei voi kyl ollakkaa, tarpeen tulis potkuri :) Mulla ei oo ajokorttia joten potkurilla olis huippu käyä kauppareissuilla yms! Meillä oli lapsena aina potkuri käytössä..
VastaaPoistaIhana arvonta!
VastaaPoistaMuistan kuinka pienenä mummin ja mamman kanssa potkukelkkailtiin, aikaa vaatimattomat 25-30 vuotta.
Näen jo sieluni silmin kuinka hienoja oltais kun veisin pinkillä potkukelkalla pienimmäiseni puistoon. Ja oishan tuo kelkkailu vallan mainiota hyötyliikuntaakin =)
Oi vau! ♥
VastaaPoistaLapsena tuli paljon potkuteltua, varsinkin isoveikan kyydissä sai hurjat laskut mäissä! :)
Ihanaa ystävänpäivää! ♥
Hei helmeä! Potkurit on meilläkin päivittäisessä käytössä täällä maalla, tosin riitaa meinaa välillä tulla kun isoja on vain yksi. Siksi enemmän kuin mielelläni ottaisin tämän voiton vastaan :)
VastaaPoistaEhdoton potkurimuistoni lapsuudesta on, kun Kuhmossa mummolassa laskimme serkkutyttöni kanssa potkurilla mäkeä. Minä seisoin ohjastamassa ja serkkuni istui kyydissä. Vaan eipä me tytöt ajateltu, että umpihangessa lasku ei suju ihan niin kuin Strömsössä; sehän kelkan kehvatti upposi hankeen puolessa välissä matkaa ja tytöt lähti kyydistä kuin ohjukset. Onneksi oli pehmeä lumi mihin laskeutua ilmalennon päätteeksi. Vaan kyllä meitä nauratti :)
Osallistun kahdella arvalla, jaoin facebookissa ;)
Mukana arvonnassa ollaan, ihana idea! :)
VastaaPoista-TT
Iiks, ihana potkuri ! Potkukelkka on ollut osa elämääni jo lähemmäs 60 vuotta. Sillä kuljen nykyäänkin vielä päivittäin kylälle ruokaa ostamaan.Tykkään tästä niin, että laitan Fasebookiin ja saanen kaksi arpaa :)
VastaaPoistaAivan ylisuloinen potkukelkka <3 Olis niin mun haave lapsilleni, sitä ku ei vielä tälle talvelle ainakaan raaskittu ostaa. :) Muistan lapsuudesta, kuinka opeteltiin potkurin avulla luistelemaan <3
VastaaPoistaMukana arvonnassa varmasti! :) Rakkauden täyteistä ystävänpäivää! :D
-Emilia-
Täällähän on ihania arvontoja lähes päivittäin:).
VastaaPoistaMuistan kuinka pienenä minut laitettiin kaulaliinalla vielä vyötärön ympäriltä varoiksi kiinni potkukelkkaan kun lähdettiin isän kanssa potkukelkkaretkelle.
Näin aikuisena tosiaan loistavaa hyötyliikuntaa ja saa koiran kanssa lenkkeilyyn vauhtia.
terveisin pinkistä potkukelkasta haaveileva Marika
Ihana arvonta! Lapsuudessa potkukelkalla mentiin kaikki menot talviaikaan, kouluun, kauppaan ja kavereille!
VastaaPoistaPotkurilla kuljettiin luistelemaan ja joka paikkaan. Peruskulkuneuvo lapsuudessa talvisin. En olekaan vuosiin kulkenut potkukelkalla.
VastaaPoistaKahdella arvalla mukana. Linkitin facebookiin! :)
Tee
Kävin sekä ekan että toisen luokan koulussa punaisella potkukelkalla. Vaikka asuimme kaupungissa teitä ei kovin hiekoitettu. Luistelukentälle otin kelkkani myös aina mukaan, sillä siinä oli mukavaa kuljettaa luistimia ja kun väsyneinä palasimme kotiin työnsimme toisiamme kyydisä vuorotellen. Nyt voisin työnnellä pientä lastenlastani Adaa!
VastaaPoistaps.jaettu fb:ssä
Ei oo todellista miten ihana arvonta!! Mä olen niiiiin kuolannut tuota pinkkiä kelkkaa :)
VastaaPoistaLapsena potkuteltiin aina talvisin, samoin nyt äitini luona maalla. Olisi ihana potkutella kotiseudullakin.
Linkitän blogiini, mukana siis kahdella arvalla.
Oi! Muistan ne kauheat vauhdit jotka kirkkaanpunaisella potkukelkalla sain siskoltani. Ne oli niin kovat, että jysähdin suoraan naama edellä lumihankeen, kun tie loppui "yllättäen" :D
VastaaPoistaImatralla asuessa ihmettelin miksi vain toinen puoli jalkakäytävistä oli hiekoitettu. Syy selvisi, kun joka toinen vauvasta vaariin kulki potkukelkan kanssa. Mahtavaa toimintaa kaupungilta :) Veikkaan, ettei samanlainen toiminta olisi täällä Helsingissä mitenkään mahdollista...
Kahdella arvalla mukana, linkitin blogiin.
Hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistaVaaleanpunainen potkukelkka olisi unelmien täyttymys 4 -vuotiaalle pikku neidille. Potkukelkkaan liittyy paljon ihania muistoja lapsuudesta: kävimme äidin kanssa lähes päivittäin lähikaupassa tai kirjastossa potkukelkalla, meillä on punainen potkukelkka, silloin kun ei ollut juuri vaihtoehtoisia värejä. Minä istuin kyydissä lampaantaljan päällä ja päässä pallonmallinen karvahattu. Tästä on kuvakin ;). Täällä pohjoisessa oli aina kunnon talvi ja lunta riitti teillä, joten potkukelkalla kuljettiin paikasta toiseen.
Eräs mieleenpainuvin muisto lapsuudesta on, kun lähdin potkurilla luistelukentälle leikkimään (vaikka äiti kielsi) ja kuinkas ollakkaan lensin jäällä naamalleni, leuka aukesi ja sairaalareissuhan siitä seurasi. Mutta leikit potkurin kanssa jatkuivat kaikesta huolimatta. Linkitin Facebookiin!
VastaaPoista-anniswan-
Ihana arvonta! Lapsena oli hauskaa laittaa useampi potkukelkka peräkkäin ja laskea mäkeä "linjapotkurina".
VastaaPoistaNoinkohan pojat pinkillä potkurilla ajelisi :-) Osallistun silti arvontaan. Tanja O
VastaaPoistaOijoi, mikä ihana pinkki potkukelkka! Sopisi aivan loistavasti meidän rinsessalle. ;)
VastaaPoistaMiul on ollut pienenä (jo edesmenneen) isäni tekemä potkukelkka. Olen erittäin harmissani siitä, ettei äitini ollut säästänyt sitä, sillä nyt niin mielelläni työntäisin siinä omaa lastani.
Yhdellä arvalla mukana. :)
-Jenni-
Asuimme lapsuuteni ekat vuodet rivitalossa. Naapurissa oli isompia tyttöjä joiden pienen pienen (pinkin) potkukelkan aina otin omin lupineni ja potkuttelin menemään pihatiellä... Loppujen lopuksi vanhempani ostivat sen minulle ikiomaksi ja olin superonnellinen...nyt lähes 30 vuotta myöhemmin se on muisto vain...Haaveilen usein potkukelkkailusta, täällä maalaispitäjässä sillä olisi niin unelmaa liikkua <3 t: Henni
VastaaPoistaserkkuni vinkkaamana osallistun arvontaan!! meillä ei vielä yhtään kelkkaa ole ja kova halu olis saada!
VastaaPoistaoma muisto liittyy ala-asteikään ja asuttiin asutusalueella jossa lapsia oli yht.70 (osa toki paljon meitä vanhempia) mutta kavereita riitti! Hiekkainen "päätie" joka kulki alueen läpi oli loivasti kylän toiseen päähän nouseva ja sieltä ylhäältä laskettiin usein n.10 hengen lössissä potkurijonolla alas, kelkat siis perätysten ja muut istui ja viimene ohjasi kelkkajonoa takimmaisella kelkalla. Kivaa oli! :)
Potkurimuistot liittyvät aina mummiin ja pappaan - kun kunto oli vielä parempi, käytiin potkurilla K-marketissa mäen päällä kaupassa, yleensä mummi osti jonkun herkun :) Kun pitemmät lenkit eivät enää onnistuneet, kierrettiin Kaakkuritien lenkkiä potkurilla. Linkitin blogiin!
VastaaPoistaMeidän potkukelkan jalaksista jäi ruosteiset jäljet lumihankeen, olisi ihana päästä kokeilemaan tuollaista tuliterää!
VastaaPoistaMUKANA arvonnassa!! Sain 8-vuotiaana joululahjaksi oman potkurin, ja niin sai myös 4-vuotias pikkusiskoni. Siskon potkuri oli tositosi mini, en tiedä valmistetaanko niin pieniä potkukelkkoja enää... Samana jouluna pukki toi meille samanlaiset pitkähiippaiset pipot. Niin me potkuteltiin se talvi vauhdikkaasti pipojen hiipat perässä viilettäen. Potkurit on edelleen tallessa mummilassa, ja aivan ehjät - omat lapseni niillä nyt potkuttelevat kun mummilassa käydään. Kotiin pitäisi saada kyllä tuollainen upea pinkki yksilö!!
VastaaPoistaVau, tällaisella ois hienoa potkutella kaupungissa!
VastaaPoista2 arvalla mukana.
-Johanna
Meiltä kotoa kun lähdettiin niin eka oli puoli kilometriä pitkä alamäki, sitä sitten lasketeltiin siksakkia alas(paino eka toisella suksella ja sit toisella). Kova homma oli potkutella takasin =D Erään kerran palasin iltamyöhäällä kaverin luota kotiin, matkaa oli 2km. Oli rapsakka pakkanen ja täysikuu. Olin jotain 10 vuotias ja kylläpä se kuun valaisema maisema olikin pelottava, huiii. Tulipa vaan potkuteltua kovaa vauhtia =D
VastaaPoistaKiitos ihanasta blogista! Ihan pakko osallistua, koska viime aikoina vaaleanpunainen potkukelkka on ollut ajankohtainen puheenaihe mieheni kanssa.
VastaaPoistaKaupunkilaislapsena haaveilin useasti, että asuisinpa maalla, jotta meillä olisi potkukelkka. Enhän silloin ymmärtänyt, että voihan sillä kaupungissa potkutella. Tosin ehkä äidilläni ei siihen olisi ollut varaakaan.
1 ½ vuotta sitten muutin "maalle" nykyisen mieheni luokse ja jipii hän oli ostanut jostain kirpparilta joskus vanhan "potkarin" ja vähän ehostanut sitä. Siellä se odotti minua! Kuinka ihana sillä on viilettää naapurin mummon luo kahville. Mutta nyt on potkari vähän jo heikossa kunnossa ja pelkään, että jonain päivänä se pettää alta. Niinpä keksin ja sanoin miehelleni, että haluaisin uuden synttärilahjaksi ja tietenkin vaaleanpunaisen, kun sellaisen jossain kaupassa näin. Mieheni on yrittänyt ehdotella erilaisia lahjavaihtoehtoja, yleensä jotain hänen mielestä tarpeellisempaa, mutta olen päättänyt, että vaaleanpunainen potkari tai ei mitään! Toivottavasti vaan lumet ei sula tänä liian aikaisin, kun synttäritkin on maaliskuussa ja olis kiva vielä nauttia vaaleanpunaisesta unelmasta :)
Ystävänpäivä terkuin Reija
Yhdellä arvalla mukana!! Muistan oikein hyvin oman punaisen potkukelkkani, jolla pikku siskoni kanssa aina menimme luistelukentälle, kelkassa vuorotellen istuen vaihdoimme luistimet jalkaan ja kahvaan jätimme pussiin talvikengät. ja siitä on aika kauan... :-)
VastaaPoistat. simpukka ja sen kaksi helmeä
Mukana arvonnassa :) Koirakaveri-Nuutti nauttisi kun kerrankin mentäisiin lenkeillä vauhdilla! Terkuin, Tiina + Nuutti
VastaaPoistaMummulassa ollessa mummun kanssa talvella tehtiin ulkoilut ja kauppareissut aina potkurilla. Kotonakin minulla oli oma (äitin vanha) pieni sininen potkuri käytössä.
VastaaPoistaAsuin lapsena maaseudulla ja kotoa oli n. 500 m postilaatikolle. Talvisin potkuttelin usein
VastaaPoistatämän postinhakumatkan kelkalla.
Yhdellä arvalla mukana!
Talvisin terveisin, Adalmina
Mukana arvonnassa! Lapsena meillä oli potkukelkka ja sillä laskettiin pihassa mäkeä alas ja käytiin paljon lenkillä=) Ihania muistoja siis liittyy potkukelkkailuun, ja tuollainen pinkki ihanuus olisi ihana omille tytöille!
VastaaPoista-Tiuhtiliini-
Yhdellä arvalla mukana! Lapsena aina kuljin potkukelkalla bussipysäkille.
VastaaPoistaPienenä muistan kuinka isä työnsi minua potkukelkalla ja lujaa mentiin.
VastaaPoistaT. Elli10
Mukana yhdellä arvalla. Muistoni lapsuudesta on kun kaverini kanssa potkukelkkailtiin ja heidän koiransa veti meitä..:D
VastaaPoistaMukana yhdellä arvalla :) Minulla on vieläkin tallella oma pieni punainen potkukelkkani, jolla kuljin talvisin paikasta toiseen. Mutta tuo vaaleanpunainen unelma olisi omiaan pienelle tytölleni :)
VastaaPoistaOlisinko ollut ehkä noin 7-vuotias kun aattoiltana kävimme äidin kanssa joulusaunassa ja sillä välin oli ulko-ovelle ilmestynyt kirkkaan punainen potkukelkka jossa oli säkillinen lahjoja kyydissä. Voi sitä riemun määrää!
VastaaPoistaT: Meeri
Voih, ihanuusarvonta!!! Yhdellä arvalla mukaan. Mieleenpainuvimmat potkukelkkamuistot liittyvät koulumatkoihin... joskus sitä myöhästyttiin koulusta kun piti potkutella kavereiden kanssa junaa. =)
VastaaPoistaKeitja
Teimme siskon kanssa usein niin, että toinen potkutteli ison alamäen alas ja toinen jäi katsomaan mäen päälle. Tarkoituksena oli ajaa sen verran hiekan päältä, että sai kipinöitä aikaiseksia... Yhdellä arvalla mukana. Nimimerkki Skyffe
VastaaPoistaOsallistun arvontaan täällä ja linkitin fb-seinälleni blogisi myös. Asuttiin lapsena maaseudulla ja kavereille kuljettiin aina kelkalla. Talvi alkoi siitä kun varastosta kaivettiin kelkka esiin lumen tultua :)
VastaaPoistaOnpas huikea palkinto! =)
VastaaPoistaNostalgiamuisteluissa tuli parikin juttua mieleen. Ala-asteella kuljettiin usein koulumatkoja "junalla", eli siis kulmakunnan luokkakavereiden kanssa laitettiin potkurit limittäin jonoon kokojärjestyksessä ja peränpitäjä potkutteli muiden istuessa "junassa". Hauskaa oli!
Muistelisin myös joskus luistelemaan mennessäni laittaneeni luistimet jalkaan jo kotona ja niillä sitten potkutelleeni potkurilla luistelupaikalle... Mahtoi olla hankalaa! =D
Päällimmäisenä tulee mieleen, kun joskus ala-asteella kaveri potkutteli ja mie istuin kyydissä. Mentiin hurjaa vauhtia eka meän mäki alas, sitte poliisimäki samaa vauhtia. Nykyään ei kyllä uskaltais, mutta silloin sitä oliki paljon rohkeampi :D. Osallistun arvontaan yhdellä arvalla.
VastaaPoistaOsallistun yhdellä arvalla. Lapsuuden potkukelkkamuisto: Kävimme lenkillä koko perhe potkureilla, meillä oli tuohon aikaan koira ja kissa. Koira oli luonnollisestikin mukana, mutta kissakaan ei halunnut yksin kotiin jäädä, joten kulki aina koko lenkin ajan perässä ;) Tuommoisen pinkin potkurin toi meille joulupukki, mutta viiden lapsen perheessä useampikin potkuri löytää kyllä käyttäjänsä.
VastaaPoistaAsun potkukelkkojen luvatussa maassa, tässä kylässä joka töllistä löytyy potkukelkkoja ja talvisin se on selvästi suosituin menopeli. Kylän ainoan kerrostalon ovat asuttaneet mummelit, joiden potkukelkkoja on piha täynnä, hauska näky. Samoin alakoulun piha. Meilläkin lapset kulkevat kelkoilla kouluun ja paikasta toiseen. Ensimmäiset kelkkansa ovat saaneet heti kun ovat oppineet kävelemään, kyydissä on toki istuskeltu aiemminkin, kaulaliinalla vyötäröltä lapsukainen kelkkaan kiinni ettei tipahda kyydistä. Ilahduttavaa huomata, että "uudisasukkaatkin" ovat potkukelkan ottaneet omakseen..
VastaaPoistaOsallistun yhdellä arvalla.
Onpas yksi parhaimmista palkinnoista ikään.
VastaaPoistapotkukelkka olisi mieluinen, täällä etelässäkin on mahtavan lumisia talvia ollunna.
potkukelkkamuistot lapsuudesta liittyy läheiseen kirjaston mäkeen. missä kavereiden ja sisarusten kanssa laskimme kelkoilla junassa, milloin missäkin järjestyksessä, välillä ohjaten ja välillä ojia oikein tähdäten.
monien iltojen iloja.
päivi
Arvontaan mukaan! Ihana pinkki potkuri :). Itselläni oli lapsuuden ajan se kaikista pienin ja tietysti punainen potkuri, jolla talvisin kuljettiin joka paikkaan (jos ei sitten menty minisuksilla). Kyllähän se oli aika pieni lopulta, muttei se menoa ainakaan hidastanut. Välillä toki hieman haikeana katselin kavereiden isompia kelkkoja.
VastaaPoistaPaulaPaula
Ihana ! Potkukelkkailu on ikävä kyllä jäänyt lapsuuteen, kun täällä kaupungissa nuo tiet tuppaavat olemaan hiekotettuja. Lasten ollessa pienempiä käytimme mummolan vanhaa potkukelkkaa luistelun opettelemiseen. Oli muuten ihan ylettömän hyvä apuväline liukkaalla jäällä.
VastaaPoistaVoi, tämän haluaisin! Meillä lapsuudessani käytetiin potkukelkkoja ja muistan kuinka mukavaa oli olla kyydissä kun mentiin äidin kanssa kauppaan. Kiva arvonta!
VastaaPoistat.Viti
Meidän 4 Prinsessaa olisivat ikionnellisia tuollaisesta. Mukana siis yhdellä arvalla. Lapsena maalla potkukelkka kuului talvella jokapäiväiseen elämään
VastaaPoista-micu-
Aivan ihana arvonta! Lapsuudessa koulumatkat talvisin hoitui näppärästi potkukelkalla potkutellen.
VastaaPoistaVoi kun nätti!! Mukana oon arvonnassa. Muistan ku lapsena muilla oli potkureita ja mulla oli isosiskojen sellanen rikkinäinen joka ei luistanu mihinkään, joten nyt ois hyvä sauma saaha oma ihananvärinen :D
VastaaPoistat: Johanna MeriLapista :)
Kuljin pienenä tyttönä kouluun pienellä punaisella potkukelkalla. Nyt isompana tyttönä kulkisin mielelläni isommalla pinkillä potkukelkalla!
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana! Meillä ei koskaan ollut potkukelkkaa ja se harmitti:( Omille lapsilleni löysin läheisestä romukaupasta halvalla punaisen lasten potkukelkan ja voi sitä riemua, kun ovat sen kanssa pihalla potkutelleet. Toinen kelkka tulisi kyllä tarpeeseen:)
VastaaPoistaIhana arvonta! :) Olen mukana yhdellä arvalla!
VastaaPoistaMun talven lapsuudenmuistoihin kuuluu ehdottomasti potkukelkka! (asuttiin maalla) Muistan kun naapurin tyttöjen kanssa lähdettiin kyläkaupalle lauantaiaamuna hakemaan karkkia ja kaikilla kolmella tytöllä oli ihanan punaiset potkukelkat! Ihania muistoja! Olisi kiva saada tommonen pinkki nyt omalle tyttärelle (kylläkin vasta 1kk kohta ikää :D )
Hyvää ystävänpäivää!! :)
Ihana ihana arvonta! :) Mun lapsuusmuistoihin potkukelkka liittyy valitettavasti niin, että muilla oli sellainen, mulla ei... Joskos nyt sitten onni suosisi! :D *Mia*
VastaaPoistaOi ihana arvonta!
VastaaPoistaMe kuljettiin potkukelkalla aina mummolassa. En edes muista milloin olisin viimeksi potkutellut, mutta olen siitä kyllä jo jonkin aikaa taas haaveillut. Eli kelpaisi kyllä meille!
Kiva arvonta! Mukana mielelläni.
VastaaPoistaEnsimmäinen muisto jopa tuli mieleen on partiotaitokisa, jossa liikuttiin paikasta toiseen tietenkin potkukelkoilla. Olinkin sen unohtanut. Kiitos tämän arvonnan, monta mukavaa muistoa pulpahti taas mieleen.
T. Mie
Upea ! Kiva että tällaiset klassikkotuotteet uudistuvat ja tekevät uutta tulemista. Minä olen jo sen ikäinen, että minulle potkukelkka liittyy koulumatkoihin, niitä oli ennen vanhaan koulun pihamaalla kuin mopoautoja nykyään
VastaaPoista-oskarioksa-
Voi kuinka ihana!
VastaaPoistaSamoin kuin monella muulla, myös minulla potkuri liittyy lapsuuteen. Sillä oli aivan mahtavaa mennä ala-asteella kouluun ja harrastuksiin.
Sain lapsena uuden punaisen potkukelkan, jossa oli taitettava heijastin. Olin kovin ylpeä siitä. jopa niin ylpeä että päätin jättää sen kotipihan portille säilytykseen että kaikki varmasti sen näkisivät. Noh, isäni peruutti vahingossa avolavalla potkukelkan päälle ja se siitä kelkasta. kaupasta oli punaiset loppu, ja sain puun värisen tilalle. Ette usko miten pettynyt olin. Ja huutiakin sain kaupan päälle kun kelkkani olin portin pieleen jättänyt.
VastaaPoistaMeillä lapsilla ei vielä kelkkaa ole, ovat kovin arvokkaita joten toivottavasti onni potkaisee!
Tarmokas
Ihana arvonta! Ehdottomasti mukaan :) Minulla ei lapsena ollut potkukelkkaa mutta omat lapseni kulkevat joka aamu kelkoilla pysäkille kouluun mennessä. Kaikille ei ole omaa joten yksi lisää olisi kyllä tarpeeseen. Joka aamuiset kelkan varaamiset saattaisivat vähentyä;)
VastaaPoistaMukana arvonnassa yhdellä arvalla! Kouluun kuljettiin aina talvisin potkureilla, vapaa-ajalla tehtiin ystävien kanssa "potkurijuna" ja laskettiin mäkeä.
VastaaPoista- SiniKoo -
Iiiihana ällölälly potkukelkaa! Hyppään mukaan valtavan isoon arvontajoukkon.
VastaaPoistaAivan ihanan pinkki arvonta! Me kuljettiin aina naapureihin potkukelkalla, maalla kun asuttiin. Kouluun oli vähän turhan pitkä matka potkutellen, mutta muuten kaikki arkiset hyötyliikunnat hoidettiin talvella potkutellen.
VastaaPoistaIhana pinkki potkukelkka :) kyllä kelpaisi lähikauppaan potkutella.
VastaaPoistaHyvää Ystävänpäivää!!
VastaaPoistaMukana mielelläni ihanan pinkin potkukelkan arvontaan :)
Asun Etelä-Suomessa ja talvisin kävimme lomailemassa Lapissa
sukulaisilla, Ylläksellä!! Isäni kanssa meillä oli tapana lähteä
potkukelkkailemaan läheisille kelkkareiteille! Oli ihanaa istua
kyydissä isän potkutellessa. Tuuli humisi korvissa ja viima tuntui
kasvoilla kun laskimme hurjia, pimeitä polkuja metsissä!! Äiti aina
pelkäsi, että kaadumme ja satutamme itsemme! Mutta emme me kaatuneet, vaan
nautimme hurjasta vauhdin hurmasta :) :)
Mukavaa talven jatkoa toivotellen: Piritta
Tää olis niin ihana saada
VastaaPoistaOsallistun kahdella arvalla:)
VastaaPoistamuistan että kelkan kyytiin piti mahtua pajon porukkaa yksi kyytiin,yksi työntää ja työntäjän taakse yksi ja työntäjän eteen kyykkyyn yksi. lapsilla ei ole kelkkaa,mutta sellaisen haluaisivat. t.satua 81
VastaaPoistaHei! Tähän on pakko osallistua ;o)Kaksi vanhaa kelkkaa taloudesta jo löytyy, mutta luulen että tuosta pinkistä voisi kehkeytyä jo kilpailua!
VastaaPoistaaivan ihana talvinen arvonta. Potkuttelu on mukavaa liikuntaa, tahtois kivan kulkupelin.
VastaaPoistaMaalla kun asuttiin, oli potkuri menopeli nro 1. Sillä taittui koulumatkat ja usein hain naapurista maitoa kelkan kanssa, kun kelejä piisasi. Kävipä kerran niinkin, että kelkka tihkaisi pahasti täydestä vauhdista ja maitokannu kaatui/maidot valui mäelle. Ei auttanut muu kuin mennä nöyränä tyttönä takaisin pyytämään uutta satsia itku kurkussa.
VastaaPoistayhdellä arvalla mukana
Onpas huikean kiva arvonta! Minä muistan lapsuudestani sen kuinka kovasti olisin halunnut meille potkukelkan, mutta jostain syystä sellaista ei koskaan hankittu. Naapurin kelkalla olikin sitte luksusta kaverin kans potkutella. :)
VastaaPoista-marim-
Siis niin makee!! Arpaonni olkoon puolellani. :)-Sakara
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana.
VastaaPoistaOnpas hieno palkinto. Muistan että tehtiin potkukelkkajunia ja lujaa mentiin!
terveisin, Heidi
Oi,tämä tulisi heti käyttöön meillä. Yhtään kelkkaa emme vielä omista ja tällaisesta olen haaveillut.
VastaaPoistaLämmöllä muistelen lapsuudestani potkukelkkailua ukin kanssa.
Yhdellä arvalla tätä tavoittelen.
-Sonja-
VOI IHANA! Juuri olen miettinyt, että meidän väki tarvitsisi potkukelkan. Kauppareissuille, luisteluretkille, ihan vaan pihaleikkejä ilostuttamaan.
VastaaPoistaEdellisen kerran taisin potkukelkkailla ollessani iiiihan pieni. Kotitieni oli juuri sopivasti alamäkeen viettävä, jossa vauhdin hurmaa sai kelkkaillen kokea hyvässä sukulaisseurassa lähes päivittäin.
Wau mikä arvonta! Lapsille anoppi osti kelkat, mutta tällä sais itse potkutella kans :) Jaettu fb:ssä eli kahdella arvalla mukana.
VastaaPoistaLapsena on potkuteltu pitkin kylän raittia - kultaiset muistot siis :)
Anna (VLLE)
Olisi ihana päästä potkuttelemaan tyttären kanssa ♥ tehtäisiin uusia, kauniita muistoja. Miimu
VastaaPoistaEikä! Vähänkö hellunen kelkka! Mä niin tahtoisin potkukelkan, tolla kuljettais helposti lapsia esim. luistelemaan.
VastaaPoistaMeillä oli pikkuinen punainen kelkka ja sitten aikuisten kelkkoja, niistä tehtiin sellanen juna jos ei jaksanut ite potkutella ja äiti kuljetti meidän junaa ja me isosiskon kanssa istuttii kyydissä. <3
Miten suloinen kelkka!! Oikeastaan koko aikuisikäni olen haaveillut kelkasta, mutta ei ole vain tullut hommattua. Tähän kaveriksi pinkit Reinot ja oltais niin hieno näky :)
VastaaPoistaLapsena meillä oli vaan niitä minikelkkoja ja selkä kipeänä sitten koululaisenakin vielä potkuteltiin. Ja taidettiinpa joskus laskea mäkeäkin potkukelkalla :)
ihana kilpailu ja hyvää ystävänpäivää! Meidänki viisilapsisessa perheessä olisi varmasti potkukelkalle käyttöä vaikkei maalla asutakkaan. potkukelkasta tulee aina hyvä mieli kun sellaisen näkee!
VastaaPoistaTanteroinen
Ihana arvonta! Yhdellä arvalla mukana.
VastaaPoistaPotkukelkkailusta on jääny mieleen koulumatkat ja hurjat mäenlaskut :)
Oon pitkään haaveillut potkurista, joten olis kyllä extra kiva voittaa :)
VastaaPoistaLapsena mulla oli jonkun vanha pienen pieni potkukelkka ja oli kyllä ahkerassa käytössä. Monesti myös istuin isomman kelkan kyydissä kun esim. äiti tai mummu siinä minua työnsi.
1.arpa
Voi miten sulonen potkuri! <3 Arvontaan osallistun ehottomasti ja yhellä (1) arvalla :) Lapsuuessa naapurin tyttöjen ja poikien kans "ajettiin" rallia potkureilla :D Toki käytin sitä muutenki mutta tuo on hauskin muisto :)
VastaaPoistaHyvvää Ystävänpäivää sinullekki <3
Tuo on niin mun unelma tuo pinkki kelkka! Lapsena aina kylätiellä potkuteltiin, sielä pääsi kovaa ku ei sillon niin teitä hiekotettu, ainakaan tota meidän pätkää.naapurin lapsilla oli sellanen pieni sininen lastenkelkka ja meillä vaan iso puunvärinen, kadehdin aina sitä pikkukelkkaa:) arvontaan siis mukaan ja peukut pystyyn!!
VastaaPoistaarvonnassa mukana, minulla ei koskaan ole ollut omaa potkukelkkaa. mummolassa semmoinen oli ja sita käytettiin ahkerasti kun siellä talvella kyläiltiin. t. iaenna
VastaaPoistaVoi miten ihana potkuri! Lapsuusmuistoissa äitin kanssa tehdyt potkukelkkareissut, perinnettä olis kiva siirtää pinkillä potkurilla. Peukut pystyyn!
VastaaPoistaT. Marianne
Arvonnassa mukana!
VastaaPoistaLapsena oli maalla mummuni siskon luona potkukelkka. Sillä suhailtiin pitkin ja poikin pikkuserkkujen kesken ja hauskaa oli.
- Susanna maalta -
Oimikä ihanuus! Mikäs tuolla olisi potkutella:)
VastaaPoistaLapsuuden potkis muistot liittyvät pilkkkireissuihin,melkomoista pakkopullaa teini-ikään asti,jolloin yhdistettiin kaverit+hanki+rusketus:D
Ihana :) Meilläkin haavelistalla ollut pitkään mutten raaskinut ostaa :)
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana. Minulla oli lapsena punainen vanha kulunut potkari, jolla oli kiva suhailla "kylän" raitilla.
VastaaPoistaIhana arvonta. Yhdellä arvalla mukana. :)
VastaaPoistaSanelma ja pojat
Meiltä löytyy käytöstä kaksi pientä vanhaa potkuria sininen ja punainen. Ovat jo niin iäkkäitä, että vaikka laskisi äidin ja tyttären iät yhteen niin ei riitä. Oma lapsuuden puun värinen kelkkani pitää majaa mumppalassa ja täällä kotona kelkkaillaan noilla kahdella jo liian pienellä vanhuksella. Koko päivitys olisi pikaisesti tarpeen jotta tyttö voisi mennä koulumatkatkin kelkalla. Yhdellä mukana meilläkin. :)
VastaaPoistaYhdellä arvalla mukana. Potkukelkka liittyy vahvasti mummolaan <3. Mummolassa oli iso, harmaa potkukelkka, jolla tätin kanssa aina kruisailtiin. Omat lapset eivät ole potkukelkkaa ikinä edes kokeilleet. Olisi jo aika. Kolmen tytön perheestä käyttöä kyllä löytyisi.
VastaaPoista