Pantton nukkui 11,5h yöllä ja oli silti aamusta väsynyt.
Kiukkua, itkua ja huutoa kera lyömisen riitti.
Matkaan silti oli päästävä.
Hän ei olisi halunnut mennä tänään, ei ollenkaan.
Ihanat tädit olivat tämän aavistelleet ja aamu alkoikin reippaasti pallomeressä.
Voi miten helpottunut olin tuosta!
Poika oli pian kuin naantalinaurinko ja itku jäi hetkeksi taka-alalle.
Päivä oli silti hyvin raskas!
Monessa kohtaa teki itsekin mieli itkeä, kun näin miten vaikeaa Panttonilla oli olla.Laulutunti kera leikkien oli aivan kamalaa.
Siis todella!
Kaksi muuta lasta istuu ja laulaa mukana minkä osaa.
Pantton huutaa ja kiljuu. Ei halua istua paikallaan. Ei halua että laulan, eikä että liikun mukana.
Lyö, potkii ja sylkee kun harmitti koko touhu.
Ja itse olin vähän pihalla, että mitä mun olisi pitänyt tuossa tilanteessa oikeasti tehdä.Halusin ottaa syliin, mutta kehoitettiin aina vain laittamaan takaisin penkkiin.
Ja itku vain jatkui...kivaa.
Puheterapeutti on tuollakin aivan enkeli!
Voisin pussata häntä.
Minuutin pari pätkissä meni terapiaa eteenpäin ja sen jälkeen aina palkinto.
Mikä oli tässä tapauksessa saippuakuplien puhaltaminen.
Näin terapiassa päästiin eteenpäin kivasti, vaikka täti olikin Panttonille aivan uusi.
Päivän taidetunti oli myös yhtä tuskaa...
Olin silti sinnikäs ja rauhallinen ja sain Panttonin lopulta osallistumaan meidän yhteiseen maalaukseen.
Lopulta poika oli onnellinen ja iloinen meidän hienosta tuotoksesta.
Olen oppinut jo monia kikkoja jatkaa pidemmälle ja pysyä vieläkin rauhallisempana pidempään.
Uusia viittomia olen myös oppinut ja tulen niihin saamaan myöhemmin kunnon ohjausta.
Siitä olenkin todella iloinen!
Hienosti olen saanut myös vinkkejä kuvakorttien käyttämiseen ja sijoittamiseen kodissamme.
Uudet värikoodatut viikkotaulut tulevat olemaan isona apuna arjessa!
Ja varmasti vähentämään turhaa itkua ja huutoa.Paljon asioita on opittavana ja opetettavana miehelleni kotona.
Kodissakin tulemme tekemään muutoksia lastenolkkarissa.
Sinne on tarkoitus tehdä helposti muunneltavaa jumppahuonetta.
Monia kivoja vinkkejä olen huoneen suhteen saanut, mitkä eivät tuota suuria taloudellisia menetyksiä.
Ei muutokset tapahdu hetkessä, mutta iloinen mieli ja positiivinen olo silti on.
Tiedän, että tämän viikon jälkeen olen paljon viisaampi.Ja tulemme saamaan vielä paljon enemmän tukea ja apua.
Elämä tuntuu positiiviselta ja helpottavalta kaikesta huolimatta.
Kuten sosiaalityöntekijä minulle sanoi, olen positiivinen ja näen tämän kaiken positiivisena.
Ja niin se on!
Surutyön olen jo käynyt läpi.
Nyt uhkun intoa ja voimaa kaiken uuden keskellä, sillä tiedän, että tämä kaikki auttaa poikiani.
Ja lopulta meitä kaikkia.
Hyvää naistenpäivää kaikille!
Olette ihanat ruusunne ansainneet. Omani sain ruokakaupassa kassatyöntekijältä.
Oikein hyvää naistenpäivää sinullekkin ja tsemppiä viikkoon!
VastaaPoistaKuulostaa rankalta päivältä, mutta en epäile yhtään, etteikö noista ohjeista olisi jatkossa paljon hyötyä ja iloa. Kovasti tsemppiä teille viikkoon ja kiva kun olet positiivisella asenteella mukana :) Se auttaa paljon elämässä! Halauksia ja hyvää naistenpäivää!
VastaaPoistaSari
Samaan aikaan rankka ja tosi mahtava viikko teillä! Tsemppiä!
VastaaPoistaHyvää naistenpäivän iltaa ja paljon voimia sinulle ja lapsille!
VastaaPoista---<--<--@ Hyvää naistenpäivää sinulle Anrinko. Iloa ja voimia päiviisi myöskin. :)
VastaaPoista-Sannas-
Kuullostaa kyllä rankalta, toivotankin sinulle ja perheellenne paljon voimia! Mahtavaa, että jaksat olla positiivinen=)
VastaaPoistaKuten edellä on todettu, kuulostaa tosi rankalta.
VastaaPoistaMuista pitää huolta myös itsestäsi siinä sivussa kun pidät huolta muista. Sä pyörität 5-henkisen perheen arkea, kaksi lapsista on erityislapsia ja itse olet ollut sairas.
Ota vastaan kaikki tarjottu apu, vaadi sitä jos ei tarjota ja vaadi myös kunnioitusta itseäsi kohtaan (eli palaan noihin kommentteihin sun ulkonäöstä. Eihän niitä kukaan pahalla tarkoita, mutta meistä äideistä tulee nopeasti "huonekaluja" jotka otetaan itsestään selvyyksinä ja joille voi sanoa mitä tahansa. Mitään mistä tulee paha mieli ei tarvitse kuunnella).
Jaksamista loppu viikkoon,
nina
hei, tiedätkö lapsesi ovat saaneet parhaan mahdollisen äidin itselleen. Sinä tiedostat heidän erityisyytensä ja teet kaikkesi, että he selviävät elämässään. Otat vastaan kaikki vinkit ja avut mitä teille vihdoin ja viimein tarjotaan.
VastaaPoistaVoisi olla aivan toisin, sillä useat vanhemmat kieltäytyvät näkemästä lastensa erityisiä piirteitä ja näin ollen eivät myöskään hyväksy apua, esim viittomaopetusta, kuvatauluja jne... vaikka niistä useassa tapauksessa olisi todennäköisesti suuren suuri apu arkeen.
Se miten sinä toimit on lastesi parhaaksi, ehdottomasti.
Ihana, että teidän perheen asiat ovat tältä osin alkaneet vihdoin rullaamaan eteenpäin. Kyllä sitä vain ihmettelee miten voi olla niin, että tällaisten asioiden takia joutuu tekemään taistelemaan. Erityisten lasten vanhempien täytyy olla oikeita supervanhempia saadakseen lapsilleen kaikki mahdolliset tukitoimenpiteet. On mahtava, että sinä jaat tämän kaiken täällä muillekin. Sinun kirjoituksesi saavat varmasti toisiakin erityisten lapsien vanhempia hakemaan apua perheilleen.
Minä jatkan taustalla oleilua ja sinun mahtavien aitojen kirjoitustesi lukemista. Aurinkoisia kevätpäiviä perheellenne :)
Nina: Olet oikeassa. Aikaa itselle ja kunnioitusta tarvii saada varmasti enemmän. Nyt minulla on voimaa pyytää sitä.
VastaaPoistaÄitinä ollessa unohtaa itsensä hyvin pian ja vaan painaa eteenpäin. Olin tuossa tilassa viime syksynä kunnes pysähdyin. Terapia itselle on hyvä keino nähdä asioita oikeassa perspektiivissä.
miniam: Kiitos kauniista sanoistasi! Toivon voivani olla oikeanlainen äiti lapsilleni. Parhaani teen ja yritän.
Heidän takiaan terapiankin aloitin, että voin varmasti olla ehjä äiti jatkossakin.
Tulen jatkamaan avoimella linjalla. Ja tulen kertomaan paljon meidän arjen muutoksista ja kaikesta, mikä liittyy Dysfasiaan. Liian vähän kun kuitenkin näistä asioista puhutaan oikeilla sanoilla.
Rankalta päivältä kuulostaa, mutta hyvä että selvisitte ja pääsitte sairaalaan tutkimuksiin tässä vaiheessa jottei koulu ole tulevisuudessa yhtä rankkaa.
VastaaPoistaHyvää Naistenpäivän viimeistä tuntia :)
Varmasti rankka, mutta toivottavasti palkitseva viikko teillä. Tsemppiä ja voimia sinulle! :)
VastaaPoistaKaikki se työ, mitä teette nyt kantaa hedelmää myöhemmin. Tuo ajatus kun pysyy päässä niin jaksaa jatkaa ja sitoutua hoitoon. Tsemppiä kovasti koko perheelle.
VastaaPoistaIhanaa, kun täällä on aina uusia poivityksiä. kiitos taas siitK!
JOhanna
Heei, hengessä mukana! Olen hetken lukenut blogiasia, aivan ihana ja elämänmakuinen!
VastaaPoistaKommentit jäänyt kiireessä jäämättä, lupaan ryhdistäytyä sen suhteen :)
Pakko nostaa hattua Sinulle!! Ihanaa että saatte apua, toivottavasti tämä rankka viikko palkitsee teidät käytännössä :)
Kiitos kun kerrot ja puhut Dysfasiasta näin avoimesti. Tsemppiä!
Onko siis molemmilla pojillasi dysfasia? Puhuvatko he ollenkaan?
VastaaPoistaVoimia sinulle ja perheellesi. On todella hienoa että jaat näitä vaikeita ja rankkoja asioita täällä blogissasi.
Jaksamista!
VastaaPoistaKaikki ne "apuvälineet", viikkotaulut ja kuvat ja viittomat ovat avuksi, ja käytätte niitä just sen verran kun voitte, vähästäkin on apua. Varmaan kaikki nettisivut on teille jo kerrottu? Kaikki mistä kuvia saa tulostettua ja mistä saa lisää tietoa ja vertaistukea? Jos ei, niin laita viestiä, mä laitan niitä sulle!
mama.coala@gmail.com