5.1.2010

Enkeleitä matkassa


Nyt vasta pystyn asiasta kirjoittamaan...
Rakas ystäväni I ja hänen suloiset tyttärensä olivat rajussa kolarissa sunnuntaina.
Syynä ei ollut liika nopeus, huolimattomuus tai toisen auton huolimattomuus.
Vaan luonto.
Liian liukas tie.
Auto lähti eikä mitään voinut.
Tuusan nuuskaksi se meni.
Ruttuun, kasaan, pum.
Nopeassa vauhdissa, Kehällä, missä autoja riittää.
Pelastustyöntekijät olivat varmoja ettei mitään enää tehtävissä,
kun paikalle saapuivat.
Mutta enkeleitä on.
Heitä on joka puolella!
Ystäväni aika ei vielä ollut.
Olen niin kiitollinen.
Hän on kunnossa ja tyttäret myös.
Ei naarmuakaan tullut...paitsi sydämeen.
Aika parantaa sen.
Olet niin rakas I!
Kiitän Jumalaa että hän ei vielä sinua vienyt.

Meistä kukaan ei tiedä koskaan milloin aikamme tulee.
Olen tuota miettinyt viime päivinä hyvin paljon.
Oma lupaukseni itselle ja läheisilleni on,
että rakastan, rakastan rakastan.
Nyt, tänään, tällä hetkellä.
En vasta huomenna, ensi viikolla.
Elän nyt.
En mieti elämääni "sitten kun" vaan NYT!
Meillä jokaisella on tämä hetki.
Elämä on kaunista, kallisarvoista,
meidän jokaisen.
Sinä olet rakas jollekin.
Minäkin olen.

Kerrothan läheisillesi kuinka paljon he merkitsevät sinulle.
Huomenna et ehkä voi.
Se on elämää.
Osa sitä.
Rakastetaan, nyt.

11 kommenttia:

  1. Hui kamalaa! Onneksi heille ei käynyt pahasti.

    VastaaPoista
  2. Onneksi oli enkeleitä matkassa! <3

    VastaaPoista
  3. Oi kauhistus... Tuommoinen aina pysäyttää...kun on läheltäpiti -tilanne. Onneksi kuitenkin niin, eikä pahempaa!!

    VastaaPoista
  4. Huh että jo säikähdin. Onneksi enkelit oli matkassa ystävällä ja hänen perheellään tien päällä <3

    VastaaPoista
  5. Kirjoitit tosi kauniisti. Varmasti koskettaa ystävääsikin.
    Onneksi heistä kenellekään ei tullut fyysisiä vammoja. Varmasti tuosta henkisesti selviäminen ottaa aikansa, kun miettii, mitä olisi voinut tapahtua!
    Heillä onneksi oli enkelit matkassa!

    VastaaPoista
  6. kaunis kirjoitus. herkisti. halaus ja enkeleitä.

    VastaaPoista
  7. Kirjoitit niin kauniisti!

    Onneksi selvisivät pelkällä säikähdyksellä,vaikka henkisesti toipuminen voi kestääkin aikansa.Enkeleiden varjelusta!

    VastaaPoista
  8. Tällaiset pysäyttää miettimään mikä elämässä on tärkeintä. rakkauskin on tärkeää ja kaunista. mutta ei siltikään tärkeintä. tärkeintä on se että onko asiat kunnossa Jumalan ja muiden ihmisten kanssa, onko rauha omassa tunnossa, olenko valmis siirtymään ajan rajan yli jos vaikka päiväni päättyvät tänään, yöllä , huomenna. se on tärkeintä.

    VastaaPoista
  9. Onneksi ystävä on kunnossa!
    Kamala tilanne kertakaikkiaan.

    Tulin vain kertomaan että tarkkailehan postiasi pienen yllätyksen varalta. ;)

    t:salainen ystäväsi

    VastaaPoista
  10. Ihanaa, että ystävälläsi oli onnea matkassa. Tuollainen kyllä pysähdyttää ja pistää miettimään.

    VastaaPoista
  11. Anrinko, kirjoitit niin koskettavasti. tiedät kyllä, miksi juuri minua kosketti.

    Sadie

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit ja jätit viestin, ilahduttaa aina.
Positiivisuus tarttuu, samoin negatiivisuus.
Haluan blogissani tuoda hyvää mieltä, myös sinulle.